Epäröintiä asumuserosta

Epäröintiä asumuserosta

Käyttäjä tähänkö on tultu aloittanut aikaan 12.01.2009 klo 15:10 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä tähänkö on tultu kirjoittanut 12.01.2009 klo 15:10

Olen aiemmin kirjoittanut`Joulu tulee, pidetäänkö salassa`otsikon alle.

Päivittäin mietin, onko oikea ratkaisu, jos mies muuttaa eri asuntoon miettimään. Pari kuukautta sitten selvisi, että hänellä toinen suhde. Ei halua erota vielä minusta, eikä halua luopua toisesta naisesta, vaan haluaa miettiä missä mennään. Meillä on kaksi lasta, joille on kerrottu aika rehellisesti asiat, ja sekin ettei vielä tiedetä erotaanko ja että nyt isille etsitään asuntoa.
Välillä ymmärrän, että myös minä voin nähdä asiat eri tavoin, kun mies asuisi muualla, ja taas toisena päivänä, näen vain että hän saa tilaisuuden tutustua kunnolla tähän toiseen ja yhdessä maksamme tän tutustumisajan kulut.

Onko kokemusta moisesta asumiserosta?

Käyttäjä Puolukka kirjoittanut 15.01.2009 klo 11:23

Luin viestejäsi, oletpa fiksu ja hämmästyttävän hyvin olet pitänyt itsesi koossa. Lainaus:
"Tiedän, että miestäni pelottaa, kun ei voi olla varma mistään ratkaisusta, mihin sitten päätyykin. Miksi hän voisi vaikkapa kokeilla, minkälaista asuminen tämän toisen naisen kanssa olisi, ja palata sitten, jos ei olekaan mielenkiintoista? "

Hienosti viesteissäsi arvioit ja ajattelet asiaa kaikkien kannalta. Huomaat että; miestäsi pelottaa, entä jos elämä ei olekkaan mielenkiintoista tässä uudessa suhteessa ja entäpä jos Sinä hänen kokeiluaikanaan löydätkin uutta mielenkiintoa elämääsi (ja huomaat että elämä on mukavampaa ja mielenkiintoisempaa ilman häntä).

Miltä tuntuu jos hän palaakin ja vertailee josko se toinen tai sinä... Voihan se toinen nainenkin kyllästyä häneen, huomaa ettei mies ole niin ihana ja ihmeelinen kuin luuli ja lemppaa hänet ulos. Silloinkin palaa luoksesi ja häipyy taas kun löytää uuden koesuhteen, montako paluuta sallitaan, entä luottamus, häviääkö se.

Varmuutta ratkaisuusi, ja iloa tulevaan kevääseen.

Käyttäjä helemi kirjoittanut 16.01.2009 klo 09:20

Onko mieleesi juolahtanut, niin yksinkertainen asia, kuin oma tahto? Mitä sinä itse tässä tilanteessa haluat, toivot ja tahdot? En tarkoita tällä sitä, että sinun pitäisi nakata se mies just nyt pellolle ja lukita ovi. Mutta tarkoitan sitä, että sinäkin voit sanoa ihan kirkkaasti oman mielipiteesi asioiden tilasta ja tehdä ehdotuksia miehelle, miten edetään. Mieshän jahkaa siinä teidän välillä vaikka loppuikänsä, jos ei tiedä, kummassa paikassa on parhaimmat oltavat, tai mitä hän ihan aikuisten oikeasti haluaa.

Käyttäjä tähänkö on tultu kirjoittanut 16.01.2009 klo 11:05

Joo, tietäisimpä mitä tahdon! Välillä en haluaisi hänestä luopua mistään hinnasta eli tunteita on tosi paljon jäljellä. Ja toisena hetkenä ymmärrän miten paljon hän loukkaa minua.
Olen sanonut monta kertaa ettei kahta naista voi pitää, ja meidän kahden välit ei korjaannu yhdessä asumalla eikä voi edes ryhtyä korjaamaan kun on toinen nainen kuvioissa. Erillään asumista se vaatii, jotta pystyisi tietämään mitä haluaa.
Nyt painostan häntä lähtemään mahdollisimman pikaisesti, kun tuntuu että riidät vaan lisääntyvät joka päivä. Pyysin lähtemään tän toisen luo väliaikaisesti, ennekuin saa asunon mihin lapset voi mennä käymään. Soittikin ja ehkäpä tänään ratkeaa lähteekö.
Yöllä tuntui minusta tosi pahalta. Onko viimeiset päivät yhdessä, tässäkö tämä oli. Pelottaa. On niin tosi vaikeata luopua toisesta kahdenkymmenen neljän vuoden jälkeen. Ja sitten mietin voinko ottaa hänet vielä takaisin, jos niin haluasi. Kait mun pitää vähän rauhoittua ja antaa sen lähdön ensin tapahtua ja katsoa sitten.
Kiitti teille, kun vastailette, se antaa voimaa mennä eteenpäin.

Käyttäjä tähänkö on tultu kirjoittanut 02.02.2009 klo 09:30

Nyt pinna petti! En enää jaksanut pattitilannetta. Tulin töistä kotiin ja ehdotin miehelleni ratkaisua, että annan kaikki anteeksi ja yritetään yhdessä. Kasvetaan kumpikin ja laukaistaan tilanne. Ei sopinut, hänelle tuli hätä ,ettei ole edes vielä oppinut tuntemaan tätä toista kunnolla!

Asuntoa mieheni on etsinyt,mutta ei vielä ole löytynyt sen hintaista, että siihen olisi varaa. Mutt nyt ajoin hänet pois! Pakkasi osan tavaroistaan ja häipyi.

Huh, kun tuntuu hyvältä saada hengittää ja saada etäisyyttä.
Sanoin hänelle suoraan, että rakastan häntä niin paljon, etten haluaisi hänestä luopua, joten mun on pakko ajaa hänet pois, jotta pystyn käsittelemään tunteeni. Ovatko tunteeni todellisia vaiko vaan tottumusta! Ja nyt hän voi tehdä niinkuin haluaa. En vahdi, enkä aseta sääntöjä. Enkä myöskään joudu kuuntelemaan negatiivisia asioita itsestäni. Tällä hetkellä hän ei näe minussa mitään positiivista. Minun kanssani ei voi elää, kun tunteeni vaihtelevat niin kovasti! Näin on.

Jo viikkoja olen miettinyt, miten pärjään, kun hän muuttaa pois. Nyt kolme yötä on jo mennyt, ja hengissä olen, jopa välillä hymyssä suin! Päivä kerrallaan.

Käyttäjä Jasse kirjoittanut 02.02.2009 klo 11:19

Tsemppiä sinulle ja voimahaleja! 🙂🌻🙂👍

Uskomaton tuo miehesi " ei ole ehtinyt tutustua tähän toiseen kunnolla" eli toisaan pisteystestiä teki...kuka tarjoaa parhaimmat edut/tunteet/fibat.

Sinä olet aivan liian arvokas tuollaiseen -jos toinen ei arvoasi ymmärrä, omapahan on häpeäsi.

Älä nyt heti sorru ottamaan katuvaa takaisin, kun routa alkaa ajaa, vaan katsokaa kortit kunnolla loppuun saakka. Ettei taas kahden viikon päästä ole tilanne päällä ja mies pyöritä teitä molempia naisia.🙂👍