Minulla pitäisi olla kaikki hyvin. On ihana aviomies, mukava työ, omakotitalo. Olen saanut elämässä oikeastaan kaiken, enkä silti ole tyytyväinen. Olen ollut masentunut jo kauan. Välillä on tuntunut, että valitan turhasta, mutta totuus on, että en voi ololleni mitään. Puolentoista vuoden aikana olen laihtunut 20 kiloa. Ylimääräistä on edelleen. Kaikki on mennyt parempaan suuntaan, olen ainakin terveempi. En vain riitä itselleni. Elämä tuntuu tyhjältä. Mietin koko ajan, miksi minun täytyy jaksaa. Miksi minun täytyy olla tässä ja hengittää? Mietin itsemurhaa, vaikka tiedän, miten paljon se satuttaisi ihmisiä ympärilläni. Kaikista näistä ihmisistä huolimatta koen olevani totaalisen yksin. Saan paniikinomaisia itkukohtauksia, päätäni puristaa vanne, leuat ovat kireät, rinnassa on ihmeellinen musta möykky, joka ei lähde puhumalla. Olen yrittänyt puhua läheisteni kanssa. He ovat kuunnelleet ja tukeneet minua. Nyt tuntuu, että kaikki on sanottu. Minun elämälläni ei ole enää mitään väliä. On vain niin paha olla. En tiedä, pystyykö kukaan minua auttamaan.😯🗯️
🙂🌻 Hei kirjoitaqn veraisesti kokeneena.🙂🌻tällä hetkellä olen työtön ja heräilen yöllä pahaan oloon, möykky, puristava tunne rinnassa. Kaikki johtuu siitä etten koe itseäni tarpeelliseksi, ei ole työpaikkaa. Kun saa työttömyyskorvauksen se on samana päivänä mennyttä. Ennakkoon maksetut laskut, se mikä jää mene ruokaan ja sen mukaan meillä syödään.
No, olen opetellut olemaan tyytyväinen kaikesta huolimatta.
Läheisissäni on ihmisiä jotka ovat turvautuneet itsemurhaan, se on karmaiseva uutinen kun sen on kohdallaan saanut kuulla.
Olen miettinyt tuota kysymystä, miksi ja miksi ja vielä kerran miksi. Juttelimme ystävän kanssa itsemurhista ja totesimme että itsemurhan tehnyt ihminen on todella itsekäs. Hän ajattelee vaan omaa itseään kun hänellä on "vaikeaa" ainoa lääke on se kun jne. Todella itsekästä.
Sopisi ajatella sitäkin miten paljon tuottaa tuskaa lähimmäisilleen jos lähimmäiset mitään ylipäänsä merkitsevätkään mitään. Aina löytyy ystäviä, aina kannatta puhua avoimesti ongelmistaan. Auttavia ihmisiä on (maailman pahuudesta huolimatta) maailma pullollaan. Usko pois.🙂👍
Luminel, onko sinulla diagnosoitu masennus? Käytkö jossain terapeutilla purkamassa pahaa oloasi? Onko sinulla masennuslääkitystä?
Sitä ei välttämättä itse eikä läheisetkään tajua, mistä paha olo juontaa juurensa. Syy voi löytyä hyvin kaukaa vaikka lapsuudesta asti. Jos on masennus päällä, aivojen biokemiallinen toiminta on häiriintynyt ja sopiva lääkitys auttaa silloin (sanoo aiemmin täyslääkevastainen ihminen).
Pajukukka, kirjoitit, että "itsemurha on itsemurhan tehnyt ihminen on todella itsekäs. Hän ajattelee vaan omaa itseään kun hänellä on "vaikeaa" ainoa lääke on se kun jne. Todella itsekästä. Sopisi ajatella sitäkin miten paljon tuottaa tuskaa lähimmäisilleen jos lähimmäiset mitään ylipäänsä merkitsevätkään mitään."
Masennus on pahimmillaan niin vakava sairaus, että ihminen näkee itsemurhan parhaimpana valintana niin itselleen kuin myös läheisilleenkin. Hän luulee tekevänsä hyvän ja vapauttavan teon, kun tappaa itsensä. Ei itsemurhaa ajatella ja tehdä itsekkyydestä. Sen sijaan moni terve on hyvin itsekäs, koska elää siten, että loukkaa ja pahoittaa lähimmäistään. Itsemurhan partaalla oleva ihminen on hyvin sairas ja tarvitsee apua eikä syyllistämistä vielä siitäkin, että ajattelee itsemurhaa. Kun vaipuu sairaudessaan riittävän syvälle, kadottaa todellisuudentajun ja asioiden mittasuhteet. Masentunut ihminen kokee olevansa syypää kaikkeen ja olevansa kaiken pahan alku ja juuri, jonka poistuminen elävien kirjoista ratkaisee asiat hyvin päin. Masentunut ei enää osaa eikä jaksa hakea apua ympäristöstään. Ei hän itsekkyyttään jätä apua hakematta. Terveiden ihmisten tulisi olla niin epäitsekkäitä, että huolehtisivat omien elämänintressiensä ohella lähimmistään, joilla on oikeasti suuri hätä ja avuntarve.
🙂🌻 Voi olla niinkin kuin sanoit ed. kirjoittaja. Itse kokeneena en muuta kantaani.
Itsekkyys, ylpey, ahneus, katkeruus jne... kun ne kohtaavat ihmisen sisimmän niin minkäs teet.
Usein auttaa pelkkä anteeksi anto lääkkeeksi. Se tepsii, sopii kokeilla. mikäli ihminen ei kykene antamaan ateeksiantoon eli on ylpeä, katkera jne, kuinka "lääkekään" purisi ja vapautuminen "taakasta"!
Moni kantaa turhaan taakkaa mukanaan ja mistäköhän syystä? Mieti sitä😉