Avopuoliso käyttää yhteisiä rahoja kuin omiaan

Avopuoliso käyttää yhteisiä rahoja kuin omiaan

Käyttäjä Teppomies aloittanut aikaan 28.05.2024 klo 19:07 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Teppomies kirjoittanut 28.05.2024 klo 19:07

Hakukoneella löysin täältä vähän samanlaisen avauksen kuin omalla kohdalla.

Olen keski-ikäinen mies ja ollut avoliitossa lasten äidin kanssa kohta 30 vuotta. Takana on nyt muutama vuosi työttömyyttä mikä tietysti kalvaa omaa hyvää oloa, mutta ilmeisesti jollain tavalla puolisoakin mikä on ihan ymmärrettävää.

Omistamme yhdessä muutamia sijoitusasuntoja ja ensimmäisinä hommatut on olleet meillä jo kohta 20 vuotta. Olemme molemmat hyvätuloisia (minä ennen työttömyyttä) ja itselleni tulot noista asunnnoista on käytetty lähes  täysin vain tilillä makuuttamiseen ja n. viimeiset 7-8 vuotta lapsien rahastojen kertyttämiseen (n. 100€/kk/lapsi)

Eli en ole nostanut yhteiseltä laina/vuokra tililtä ensimmäisen 10 vuoden aikana penniäkään, kiireisen työni vuoksi sovimme että avovaimo hoitaa asuntoja ja niiden taloutta.Työttömyyden seurauksena olen nostanut tililtä muutamia tonneja ja sovittu että yhteiset lomamatkat maksetaan ko tililtä. Hänellä itsellään on myös muutama oma vuokra-asunto. Sanonut useaan otteeseen että haluaa taloudellisesti riippumattomaksi, ainoa syy miksi jaksaa töissä. Tällainen rahan perään tunne on hänestä tullut viimeisen parin kolmen vuoden aikana.

n. 10 viime vuoden aikana (näin jälkikäteen ajateltuna) avovaimon käytös on muuttunut ja hän ikäänkuin sulkee minut kaiken ulkopuolelle, kotiin tullessa tervehtii lapsia ja kyselee kuulumiset, mutta minulle ei vaivaudu sanomaan edes kunnolla heitä. Suunnittelee ystävättäriensä kanssa lomamatkat minulle kertomatta. Kun olen tästä ulkopuolelle jättämisestä jutellut, sanoo hän kovan stressin, minun kotona olemisen ja tietokoneella istuskelun olevan yksi syy miksi en ole hänelle niin ”mieluisa” henkilö. Sanoo että pitää tehdä sitä mikä tekee onnelliseksi enkä kuulemma ole enää sellainen henkilö. Ylimääräisen ajan hän viettää somea selaillen ja naispuolisten ystäviensä kanssa.Sanoo että meillä on ainoastaan yhteiset lapset.

Veroilmoitusta tehdessä ja vuokratulojen veroja laskiessa ihmettelin kun yhden asunnon vuokria ei näkynyt tilille tulleen ollenkaan viime vuonna vuokralaisen vaihtumisen jälkeen. Latasin sitten taulukkolaskentaan kaikki tiliotteet mitä pankista vielä sai ja yhteenvetona viimeisen 9 vuoden aikana on hän nostanut yhteiseltä tililtämme omina nostoina n. 80 tuhatta euroa (ja tallettanut n. 15000) Itse olen nostanut n. 11000 euroa ja tallettanut 9000. Tallettamiset on liittyneet asuntojen (putki)remontteihin mihin on kuulemma tarvinnut laittaa rahaa.

Näistä hänen nostoista on jo vähennetty asuntojen remontti ja muita valideja kuluja. Tili on tällä hetkellä aika tyhjä, ja kun asuntojen omistuksen alkuaikojen tulot eivät ole enää ko tilillä niin hänen on täytynyt ottaa tililtä n. 20000€/vuosi nettona mitä ei näissä laskelmissani viimeisne 9 vuoden ajalta edes ole. Minusta tämä lähentelee jo petosta, enkä voisi uskoa asiaa hänestä ellei tiliotteet kertoisi toista tarinaa.

Tuntuu vähän oudolta kirjoitella näin isoista summista, kun en koe olevani mitenkään hyvin toimeentuleva ja jättänyt ne rahat sinne tilillekin vähän kuin oman onnensa nojaan. Verotkin olen maksanut palkkatuloista ja säästöistä, avovaimo näyttää maksaneen omat veronsa suoraan ko tililtä, mutta kun kysyn että voisinko ottaa tililtä rahaa kun olen työttömänä niin hän sanoo ettei sinne yhtiövastikkeiden ja muiden jälkeen jää juuri otettavaa.

Haluan jatkaa parisuhdetta avovaimoni kanssa, olenko täysi toope? Rakastan häntä enkä voisi kuvitella olevani kenenkään toisen kanssa. Tässä iässä tuntuu jotenkin rankalta alkaa edes ajatella suhteen aloittamista (eikä se tietenkään mikään pakko olekaan) Millä tavalla pääsisin tästä minulle epätyypillisestä ahdistuneisuudesta eroon tämän asian tiimoilta. En ”uskalla” ottaa asiaa puheeksi hänen kanssaan, pelkään että se olisi viimeinen niitti hänelle.

Olen aika rento, eikä minua pienet asiat stressaa, muta nyt on alkanut ahdistaa ja alkanut kiinnittää huomiota pieniinkin asioihin. Siihen keski-ikäisen työttömyys, missä ei pääse edes haastatteluihin (vaikka IT ala ja 30 vuoden kokemus) niin alkaa pikkuhiljaa olla paukut lopussa.

Pahoittelut tajunnanvirrasta, ajattelin että josko asian kirjoitaminen auki auttaisi.