Itselle tuli mieleen, kun tarinaasi luin, että melkoisen nopealla aikataululla olette edenneet. En siis missään nimessä kritisoi, kun se oikea sattuu kohdalle, niin mitä sitä viivyttelemään.
Oletteko minkä ikäisiä, entä onko teillä aiempia pidempiä parisuhteita takana ?
Keskustelitteko yhdessä, millaisia toiveita molemmilla on yhteiselämään liittyvissä asioissa, mm. perheenlisäykseen ym. ? Näin äkkiseltään tulee mieleen, onko osasyynä nykyiseen tilanteeseen se, että aikanne kahdelleenoloon jäi melko lyhyeksi ja nyt kun tämä pieni ihmistaimi saapui elämäänne, aika oman parisuhteenne hoitoon on kutistunut olemattomiin.
Toki jokaisella on hyvä olla kodin ulkopuolella harrastus, mutta eihän sen lienee pitäisi olla esteenä avioliittonne onnistumiselle. Jollei tilanne sitten ole niin, että joko toinen tai molemmat pakenette kotoa olosuhteita, johon ette vielä olleet valmiita ? Kovasti tunnutte etääntyneen toisistanne. Olisi varmasti nyt hyvä istua nokakkain pöydän ääreen ja puhua avoimesti asiat halki. Kumpaisellakin olisi mahdollisuus tuoda esille ajatuksiaan ja näkemystä tämänhetkisestä tilanteesta. Yrittäkää kohdata toisenne rehellisesti, ilman syyttelyä tai marttyyriksi heittäytymistä. Olette loppujenlopuksi hyvinkin alussa taipaleellanne. Älkää kääntykö kannoillanne ilman korjausyritystä.

Minä olen 30 ja mies 21. Minulla on aika montakin suhdetta takana mutta miehellä vain yksi semmoinen nuoruusiän juttu. Täytyy nyt yrittää tuota paikoilleen istumista, riitelyksi se yleensä kyllä menee. harrastuksia on tullut varmaan sen takia paljon kun molemmat tahoillaan menee karkuuun tätä tilannetta ja ainaisia riitoja. Jos olemme yhtä aikaa kotona ja tyttö on jo nukkumassa menee aika tietokoneella istumiseen vuoron perään. 😐

Vauva-aika on usein parisuhteelle rankkaa aikaa, useimmiten suhde työnnetään "syrjään" syntyneen lapsen tieltä, ihan tiedostamatta. Vauva tarvitsee varsinkin äitiä vuorokauden ympäri, ja toisaalta äidin koko elimistö on suuntautunut kohti vauvaa ja sen tarpeiden tyydyttämistä varten - ihan hormonaalisestikin. Ja kaiken sen uuden opettelun keskellä pitäisi jaksaa ja muistaa huomioida se parisuhteen toinenkin osapuoli, se ei todellakaan ole helppoa eikä yksinkertaista. Itselläni on myös tämä kokemus kahden lapsen kohdalta, eli puhun osittain kokemuksesta sekä myös opiskelujeni tuoman tiedon puolesta.

Yksi hyvä keino yrittää elvyttää "kuivunutta" parisuhdetta on se, että lähtee ihan kahdestaan johonkin. Vaikka syömään, kävelylle, mikä vain olisi teille mieleinen ja luonteva paikka/juttu. Tämä toki vaatii sen, että saatte lapsellenne siksi ajaksi hoitajan. Eikä tuota kahdenkeskistä aikaa kannata käyttää lapsesta puhumiseen - vaikkakin itse muistan erittäin hyvin sen, että muiden keskustelunaiheiden löytäminen oli hyvin hankalaa ja lähes mahdotontakin toisinaan.

Voimia kovasti teille! 🙂

Olisiko niin, että mies on vielä täysin raakile, mitä tulee vanhemmuuteen, ehkä myös avioliittoon. Voisi melkein sanoa, että on vielä kyse pojannulikasta.
Miehet kypsyvät yleensä naisia myöhemmin ja kun muistelen, millainen itse olin 20 ja 30, kymmenen vuotta muutti minua ihmisenä paljon. Kun kaksikymppisenä elämä keskittyi viikonloppujen odotukseen, että pääsee "viihteelle", kolmenkympin rajapyykin lähestyessä halusin elämältä pysyvyyttä, tietynlaista harmoniaa kohelluksen sijaan.
Vaikka sanotaankin, ettei iän tarvitse vaikuttaa parisuhteeseen, totuus on kuitenkin toinen (tai niin itse koen). Olen itse pian 45, ja sanotaan vaikka niin, että "Siperia" on opettanut eli elämää, itseään ja ihmissuhdetaitojaan on joutunut miettimään monesti uusiksi. Vaikeinta on ollut myöntää omat virheensä parisuhteessa. Oli helpompi syyttää toista osapuolta, kun ongelmia ilmaantui. Nyt pystyy jo näkemään oman osallisuutensa ongelmien syntyyn. Nuorempana se ei olisi onnistunut, koska (olin erittäin hyvä, ellen täydellinen😉 mitä vielä.
Hankalaahan se on yrittää selvittää välejään, jos tuloksena on aina riita. Siinä kohtaa ollaan jo valmiiksi hyökkäys- ja puolustuskannalla, joten vastavuoroista keskustelua ei voi tapahtua ja kun näin on, ei tilanteenne luultavimmin voi myöskään parantua. Ikävä tilanne, teidän kaikkien kannalta.😑❓