Hei🌻🙂🌻

Kovin paljoa en nyt jaksa kirjoittaa; huono päivä takana jälleen. Mutta, josko lukisit tarinaani Valehtelu ja pettämisketjuja aiempaa seuraten.
Vaikeaa on saada menetetty luottamus palamaan, eikä puoliso tee sitä asiaa helpoksikaan, koska keskustelut aiheesta päättyvät mököttämiseen ja mykkäkouluuna hänen puoleltaan.
Kävin juttelemassa ammattiauttajan luona ja hän kertoi minulla olevan traumaattisen kriisin ja ehkä jo alkaneen masennuksen.
Mies ei lähtenyt pariterapiaan. Pettäminen kesti pari kuukautta (totuus??) ja tapahtui työaikana tuttavamme kanssa, joka on meitä vanhempi nainen.
Nyt kelaan aikoja taaksepäin: aiemmin miehellä oli reissutyö ja yksi kiinnijääminen ja toinen epäilyttävä tapaus, jossa nainen lähetti eroottissävyisen postikortin.
Noiden tapahtumien jälkeen sairastuin kondyloomaan, vaikka mies kieltää seksisuhteiden olemassaolon.
Nyt olen sitten viisi vuotta sairastanut vakavammin: ei ole syöpä mutta vaikea, kivulias sairaus ja olen sen vuoksi pois työelämästä. Monta isoa leikkausta päähäni on tehty .
Kuitenkin sinnikkäästi olen jaksanut kuntoilla yms. Ehkä eniten lasten ( 7 lasta ) vuoksi.
Mies on työnarkomaano: aina pitää tehdä jotain, joten yhteisiä rauhoittumisherkiä meillä ei ole koskaan ollut😭
Koko elämä on menty hänen ehdoillaan...
Voimia Sinuja kirjoitn lisää parempana ajankohtana
Ps. Miten pettäminen teillä tuli julki ja kuinka puolisosi on siihen suhtautunut?ŧ🌻🙂🌻

Hei 🌻🙂🌻
Vaikka et ole vastannut kirjoitukseeni, haluaisin jatkaa keskustelua.
Haluatko kertoa enemmän, miten pettäminen tapahtui ja kuinka se tuli tietosi?
Uskottomuus loukkaa ja repii ihmistä tosi syvältä. Useita tunteita kokeneena voin kertoa, että helppoa siitä ei oleselvitä.
Tärkeintähän se, että et syytä itseäsi tapahtuneesta. Vaikka usein pettänyt osapuoli syyttelyllä puolustelee tekoaan.
Meillä oli ihan tavallinen parisuhde, avioliittopitkä ja mies ei kertonut, että mitään vaikeuksia hänellä olisi. Silti meni pettämään yhteisen tuttavamme, aviossa olevan mummon kanssa, joka meitä useita vuosia vanhempi.
Suhde oli lyhyt mutta nopeasti etenevä. Huomasin heti, että jotain on mutta mies kiisti: olin hänen mielestään vainoharhaiseksi tullut. Hän oli erittäin ilkeä minua kohtaan, jopa lapsien läsnäollessa.
Uusi piirre oli se, että hän halusi tai ilmoitti homehtuvansa kotiin. Mies, joka yrittäjänä pois kotoa paljon ja ei ollut perheensä kanssa lainkaan😳
Sitten tuli nämä puhelut/viestit ja puhelinlaskujen piilottelu. Puhelin liimattuna häneen 24/7.
Yritin puhua koko ajan, että jotain on vialla mutta en saanut miestä pysähtymään.
Lopullisen paljastumisen jälkeen hän murtui: pitkähkö sairasloma siitä seurasi, masennus ja voimakkaat syyllisyydentunteet.
Olet kirjoitellut toiseenkin ketjuun, että haluaisit puhua...Tarkoitatko sillä sitä, ettei tänne kirjoittamalla vaan muuten??
Josko laittaisit vastausta, niin mietitään yhdessä asiaa😞
Helppoa tämä ei ole: minullakin vuodenkierto on nyt nostanut asiat uudelleen pintaan.
En usko, että mieheni enää tekee tuota uudelleen mutta kaikkien asioiden käsittely omassa mielessäni on vienyt aikaa.
Erimielisyydet meillä johtuvat tästä: mies haluaa elettävän tätä päivää ja unohtaa tapahtumat, koska niistä puhuminen tuo pahan olon myös hänelle. Minulle puolestaan sopii paremmin se, että asiat käydään läpi pohjamutia myöten...niin erilaisia olemme persoonina.
Mutta; kovasti voimia Sinulle, tiedän, että elät todella vaikeaa aikaa elämässäsi.
Toivon, että jaksat ja siksi haluaisin kuulla Sinusta ja tilanteestasi enemmän 🙂🌻