Minulla on kolme aikuista lasta, esikoiseni tytön sain 20 vuotiaana.
Poika ja nuorimmainen on tyttö. Tunnustan ,että en ollut kypsä äidiksi 20 vuotiaana, nuorimmaisesta osasin jo nauttia.
Kaikki kolme asuu jo maailmalla, välit on aivan hyvät ja he käyvät lomillaan ja vietetään aivan normaalia perhe-elämää, sanotaan suoraan yrittämättä kuitenkaan loukata toista.
Mutta kun sattuu olemaan nämä tytöt yhtäaikaa kotona tulee joku jännite ilmaan, vanhimmalla on kaksi lasta nuorimmainen on kihloissa.
Siinä äitinä on vaikea olla omana itsenään, nuorimmainen on huumorintajuinen ja höpsii ja tartuttaa minuunkin lapsenmielen. Vanhempi on paremmin ”tosikko” on joskus sanonutkin, että teitä ei jaksa kauan kuunnella.Minä nautin lapsistani mutta kun en osaa olla kuin se mikä olen ja tykkään höpsötellä ja tunnen kuin nuortuvani.
Sitten tämä esikoinen sulkeutuu on yksisanainen, ei osallistu yhteisiin touhuihin keskittää kaiken aja lapsiinsa ja näkee päällepäinkin että on erilainen kuin ennen.😑❓
Tämä on kiusallista ja rassaavaa.
No niin sitten tämä vanhempi tyttö läksi ennen pois kotoa, niin tämän nuorimmaisen käytös muuttuu ei pahemmaksi, mutta asiallisemmaksi ja ei niin ”kaverilliseksi”.
Tunnustan kyllä, että nuorimmaisen kanssa tulen paremmin toimeen, vaikka riitoja ei esikoisen kanssakaan ole ollut.