Ahdistavan tuskainen elämä
En tiedä mitä kirjottaisin. Mikä on minun päällimmäinen ongelmani. Juuri nyt tällä hetkellä ahdistaa pahasti enkä tiedä tarkalleen, että mikä. Asiat on päälipuolin hyvin ja toisaalta mikään ei onnistu.
Olen psyykkisistä sairauksista kärsivä henkilö jolla on lievä alkoholiongelma. Tai en itse holistina osaa sanoa minkä asteen ongelma itselläni on kun kaikki ei pelkästä alkoholista johdu. Olen kärsinyt pahaa masennusta ja ahdistuneisuutta. Vaikea muistaa/ jaksaa terapiaan mennä. Aina kun sinne menen niin sillä hetkellä ei ole mitään ongelmaa. Muina hetkinä neljän seinän sisällä ahdistaa ja masentaa tämä elämä. Ajottaista alkoholin haluakin on, mutta hallittavissa. Jos aloitan yhdellä niin se riistäytyy käsistä, mutta selvinpäin pystyn kontroloimaan himoa. Eli jokainen avattu pullo on ollut tietoinen päätös, tietäen, ettei tästä hyvä seuraa.
Alkoholin juominen vahingoittaa läheisintä ihmistäni, omaa kumppaniani. Saatan sekoilla kännipäissäni ja jopa pettää. Syyllisyyden tuskat on kovat. Yrittänyt olla pitkiä aikoja juomatta ja onnistunutkin. Nykyään jos otan osaan ottaa kohtuudella vaikka joskus se menojalka vipittaa liiankin kovaa.
Minulla ei ole itsetuntoa, tunnen olevani vapaampi ja enemmän oma itseni kun juon. Nykyään en pidä itsestäni juodessani. Tiedostan ongelman ja yritän pysyä erossa. Tämä elämisen tuska on kovaa ei siksi etten voisi juoda. En tiedä mikä minua ahdistaa. Välillä unohtuu lääkkeet ja joskus muistan ne säännöllisesti. En halua tavata ihmisiä, pelkään ulkona liikkumista, ahdistavaa!
Haluisin olla normaali. Haluan nauttia elämästäni, en pysty siihen. En osaa. Työt tulee hoidettua väkipakolla joka uuvuttaaki minut täysin. Loppupäivä on vain nukkumista. Pitkiä sairaslomia ja neljän seinän sisällä oloa. Mikä minussa on vikana?
En nää missään tiettyä ongelmaa, mutta toisaalta nään kaikessa. Parisuhteeni voi huonosti ja seksiä ei ole. En tiedä mitä tehdä tai miten jaksaisin edes mennä ulos. Apua haluaisin, mutta en jaksa enää ottaa vastaan. Monet vuodet erilaisia terapioita käynyt ja edelleen olen hyvin masentunut ja ahdistunut. Tuntuu ettei mikään auta.
Välillä tulee hyviä kausia ja silloin mennää ja lujaa. Shoppaillaan tili tyhjäksi…. Joskus vain tuntuu että tästä kaikesta huonosta olosta pääsee vain hetkellisesti sillä alkolla vaikka sen jälkee on vähintäänkin viikon morkkis.😭
En tiedä mitä yritän kertoa, mitä haluan sanoa vai haluanko mitään. Minkälaista apuakaan haluan, toivottavasti joku ymmärtää tunteeni. En jaksa ja ahdistaa.😯🗯️