Abortti

Abortti

Käyttäjä hiutale1 aloittanut aikaan 17.04.2007 klo 22:13 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä hiutale1 kirjoittanut 17.04.2007 klo 22:13

aiemmin puhuin että pidänkö lapsen vai en, ja nyt oon tullut siihen tulokseen etten pidä. en ole siihen vielä valmis. opiskelut ja kaikki pahasti kesken. niinpä nyt on edessä abortti. mietin että valitako lääkkeellinen keskeytys vai kaavinta. pelottaa. miten tehdä tämä ilman että vanhempani saisivat tietää. olen hätää kärsimässä. ajattelin lääkkeellistä keskeytystä. mutta te joilla on samanlaisia kokemuksia tai ovat tehneet abortin, jakakaa ne… 🙂 kiitos! 🙂

Käyttäjä IirisWee kirjoittanut 18.04.2007 klo 16:58

Hei Hiutale,
toivottavasti sinulla on joku ystävä, jonka kanssa voit jakaa näitä aborttiin liittyviä ajatuksia. Tai ehkä rohkenet puhumaan vanhemmillesi? Itse läpikävin abortin ja siihen liittyvän tunteidenkirjon kymmenisen vuotta sitten ja todella rohkaisen sua puhumaan asiasta. Jos olet jossain oppilaitoksessa on siellä varmaankin terveydenhoitaja? Ehkä voisit käydä juttelemassa hänen kanssaan.

Tehtiinpä abotti kaavintana tai pillerikeskeytyksenä et joudu jäämään sairaalaan yöksi- abortti ei ole teknisesti suuri operaation vaikka voi henkisesti olla hyvinkin vaikea.
Kaapimisen ja pillerikeskeytyksen ero on siinä, että kaavittaessa sinut nukutetaan kevyesti sen lyhyen toimenpiteen ajaksi ja pilleri keskeytyksessä olet käsittääkseni valveilla kokoajan. Pilleri käynnistää kohdun supistelut, jotka voivat olla voimakkaita ja kivuliaitakin. Kaavinnan jälkeen oma oloni oli heikko sen päivän ja alavatsassa tuntui pientä viiltelyä toimenpiteen jälkeen muutaman päivän, mutta ei mitään suurempaa. Toimenpidettä sinänsä ei tarvitse pelätä. Mutta abortti on tietysti iso päätös ja ehkä pelontunteet auttavat meitä ymmärtämään sen vastuun mitä me naisina kehossamme kannamme.

Abortin jälkeen käyt jälkitarkastuksessa parin viikon kuluttua ja saat melko varmasti tukevan tietoiskun e-pillereiden ja kondomin käytöstä (jotka mitä luultavimmin ovat jo tuttuja juttuja ... 😉 Lääkäreillä ja sairaanhoitajilla on muuten vaitiolovelvollisuus, eikä vanhemiesi tarvitse tietää asiasta ellet halua.

Voimia ja halaus, 🙂🌻

Käyttäjä Uupunut kameli kirjoittanut 18.04.2007 klo 20:40

Minulla ei ole kokemusta abortista, mutta monesta keskenmenon jälkeisestä kaavinnasta kyllä. Kaavinta tehdään kevyessä nukutuksessa, joten et tiedä siitä mitään. Jälkeenpäin oli vuotoa jokunen päivä ja alapäässä vähän kipulointia.

Voimia sinulle, etenkin henkiseen puoleen 🙂🌻

Käyttäjä hiutale1 kirjoittanut 19.04.2007 klo 15:03

juu sitä tietoiskua en ihmettele. vaikkka siitä onkin jo ala-asteelta lähtien puhuttu. 🙂 mutta nooh... vaikeinta koko asiassa on että miten kertoa se nykyiselle poikaystävälle. menettämättä häntä. :/ no kyyl se siitä, jos hän välittää, hän ymmärtää... toivottavasti.😑❓ mutta hyvää kevättä teille kaikille ja vapun odotusta... 🙂🌻🙂👍

Käyttäjä Mallow kirjoittanut 21.04.2007 klo 15:54

Minulle tehtiin abortti kohta neljä vuotta sitten, 19-vuotiaana. Seurustelin lapsen isän kanssa, mutta lapsi oli saanut alkunsa jo ennen seurustelun alkua. Lapsen isä vastusti aborttia, mutta päätöksestäni huolimatta olemme pysyneet yhdessä tähän päivään asti, tosin monta kertaa vain juuri ja juuri.

Itse abortti oli suhteellisen helppo, vaikkakin ennen sikiön tuloa hyvinkin kivulias supistuksineen. Kyseessä oli lääkkeellinen keskeytys. Otin sairaalassa ensin yhden tabletin ja sain mukaani kaksi tai neljä tablettia, jotka piti ottaa puolentoista vuorokauden päästä tietyin väliajoin. Sain myös vahvoja särkylääkkeitä, jotka auttoivat kestämään supistukset. Jossain vaiheessa kävin oksentamassa, ja sen jälkeen helpotti. Sikiö ja istukka tuntuivat vain pieninä möykkyinä tullessaan ulos. Asuin tuolloin vielä kotona, mutta vanhempani eivät tulleet tietämään abortista mitään. Jo illalla olin suhteellisen hyvässä kunnossa, vuotoa jatkui ehkä viikon pari.

Tsemppiä sinulle aborttiin hiutale, kyllä se siitä sujuu!! 🙂👍