Huh, mistä aloittaisi. Jos yritän kertoa tiivistetysti alusta…pitkä teksti….

Elämä on piessyt isolla kädellä tänävuonna.

Tapasin viime syksynä miehen, johon aika nopeassa tahdissa rakastuinkin sitten päätä pahkaa. Molemmat olivat äärettömän kiintyneitä toisiin ja yhdessäole oli ihanaa ja tulevaisuutta suunniteltiin innolla yhdessä.
Vuodenvaihteen jälkeen hain avioeron senhetkisestä puolisostani ja jatkoin tulevaisuuden suunnittelua uuden kumppanin kanssa. Keskustelu oli avointa ja luottavaista. Ensimmäiset kellot kilkatti, kun hän kertoi innoissaan miten muut naiset olivat hänestä kiinostuneita ja yksi heistä kiinnosti myös häntä. Hän kertoi haluavansa mennä sänkyyn tämän kanssa!!!
Ja näin myös kävikin muutaman viikon päästä-> annoin anteeksi.

Uusi kumppani alkoi käydä etäisemmäksi toisinaan, mutta meillä oli paljon hyviä hetkiä. Hänen oma elämäntilanne raastoi häntä kovasti ja yritin olla tukena kaikissa käänteissä. (turvapaikanhakija) Kiihkeä rakkaus kuitenkin alkoi hävitä hänen osalta, mutta yhdessäolo oli edelleen ihana.

Kerroin, että haluan muutta ex-puolisoni luota pois ja hankin meille yhteisen asunnon, jotta hänkin pääsee elämään normaalimpaa elämää ja voimme olla kunnolla yhdessä. Enenkuin sain asunnon ostettua, hän eräänä kauniina aamuna soitti minulle ja kertoi haluavansa tavata. Menin hänen luokseen käymään ja hän kertoi muuttavansa yhteen tämän toisen naisen kanssa, jonka kanssa hän oli aimmein parikuukautta sitten ollut sängyssä. Hänellä oli ollut avaimet tälle naiselle jo pitemmän ajan. Hän oli äärettömän surullinen, koska jätti minut ja sanoi rakastavansa vain minua, mutta halusi nähdä, voiko hän rakastaa ketään muuta. Voisiko hän rakastaa tätä uutta naista.

Välillemme laskeutui hiljaisuus hetkeksi, mutta sitten viestittely ja tapaamiset alkoivat taas. Hän auttoi uuden asuntoni kanssa ja meillä oli taas hienoja hetkiä yhdessä. Hän jopa sanoi innoissaan, että muuttaisi yhteen minun kanssa ja että ei koskaan rakastanut tätä toista naista. Koska olin kuitenkin ymmärtänyt aiemmin, että hän ei enää halunnut olla kanssani, tapasin toisen miehen. Hän sai tästä tietää ja raivoissaan saapui asuntooni ja kävi päälleni. Minä olin hänen mukaan pettänyt häntä!! Hänen mielestä hän ei koskaan jättänyt minua!! Jätin tapailun tämän toisen miehen kanssa (erolaastari) ja tavallaan palasimme yhteen. Hän tosin edelleen asui toisin naisen luona.
-> en tehnyt ilmoitusta poliisille pahoinpitelystä, koska olisi haitannut varmasti turvapaikain hakua.

Seuraavat viikot hän oli luolani kokoajan ja oli todella rakastava ja ihana. Hän kertoi omien sanojen mukaan suunnitelleen äitinsä kanssa, että minun uskollisuuteni tuli testata, jos hän aikoi elää minun kanssa. Tämän hän sanoi vakavalla naamalla…
Mutta koska oli epäonnistunut testistä, he päättivät lopettaa testin heti ja hän jatkaisi kuitenkin asumista toisin naisen kanssa. 😐😐😐 Hän edelleen kuitenkin vannotti, että olin ainut, jota hän rakasti (kertoi tämän myös toiseelle naiselle, joka oli saanut maistaa myös hänen nyrkeistä jo tässä vaiheessa)

Tämän myötä alkoi kyttääminen ja henkinen väkivalta. Oli halpa huora, joka oli harrastanut seksiä kaikkien kanssa! Hän poisti puhelimestani kaikki, KAIKKI, sosialisen median tilit, jotta kukaan muu ei saa yhteyttä minuun. Hän kävi (käy) joka päivä puhelimeni läpi ja huusi, räyhäsi ja sadatteli kaikista pienistä asioista tai puheluista, joita oli tullut. Hän saattoi soittaa numeroihin vain tarkistaakseen, kuka toisessa päässä vastasi. (mikä oli järkyttävää, koska suurin osa oli työpuheluita) Hän töni ja uhkaili väkivallalla. Rajoittaminen lisääntyi ja nyt vuorossa oli ruokakaupat (koska olin tavannut tämän toisen ruokakaupassa), jossa hän koki minun pettävän ja etsivän jotain toista miestä. Hän usein tuli kauppaan kanssani ja saattoi mennä räyhäämään toisille ihmisille, jos hymyilin tai tervehdin heitä. Kerran hän sai jopa hillittömän raivarin perjantai iltapäivästä keskellä ruuhkaisinta parkkipaikkaa, huutaen mitenkä hän ei halua olla missään tekemissä tällaisen halvan huoran kanssa ja että nyt kaikki voi tulla harrastamaan seksiä kanssani, koska hän jättää minut!!!
Ja kaikki tämä koska kysyin tuttavaltavin, miksi hän ei enää tervehdi minua? (selvisi sekin aika nopeasti)

Hän lopetti vähitellen minulle hänen asioista kertomisen ja hellyyden osoitukset ja läheisyys väheni. Hän yleensä tuli minulle päivällä (toisen naisen ollessa töissä), harrastimme seksiä, saatoimme käydä jossain yhdessä, laiton hänelle ruokaa ja kello viiteen mennessä hän oli taas takaisin kotona. Hän ostatti tavaroita itselleen minun piikkiin (halusin auttaa esim. vaatteissa), lainasi rahaa jne. Lopetin sen, kun hän yritti kohentaa heidän yhteistä asuntoa minun kustannuksella ja hankkia tälle toiselle naiselle lahjoja minun rahoilla.

Kieltävän päätöksen tultua, hän kertoi, että aikoi naimisiin tämän naisen kanssa, jotta saisi turvapaikan itselleen. Edelleen hän rakasti vain minua. Hän kuitenkin alkoi katua naimisiin menopäätöstä ja yritti hakea toista tietä. Tässä vaiheessa toinen nainen alkoi saada tarpeekseen siitä, että hän on jatkuvasti päivisin minun kanssa ja he riitelevät jatkuvasti. Tästä seurasi, että mies soitti minulle eräänä päivänä ja pyysi saada muuttaa asumaan minun luokseni!!! Ilahduin, mutta samalla epäröin tilannetta. Lähdin hakemaan hänen tavaroita autolla.

Saavuin paikalle ja aloin kantaa tavaroita autoon hänen riidellessä puhelimessa toisein naisen kanssa. Hetken päästä nainen pelmahti paikalle ja hyökkäsi kimppuuni repien paitani rikki ja hakaten ja raapien minua. En löynyt takaisin. Onneksi mies tuli ja irroitti hänet minusta, käski minut autoon odottaamaan ja raahasi toisen naisen asuntoon. Hän otti myös minun puhelimen, koska sanoin soittavani poliisi paikalle.
Palasin autosta asunnolle ja sanoin haluavani puhelimeni. Hän antoi puhelimen, käski minun palata asunnolle ja odottaa. Odotin yöhön! Hän saapui ja kertoi, että ei aikonutkaan palata luokseni, vaan jää tämän toisen luo. Hän oli ensin todella surullinen, mutta koska minä olin vihainen, hän suuttui ja myös hän löi minua.
-> en tehny ilmoitusta, koska toisella naisella on huoltajuuskiista omista lapsista ja pahoinpitely syyteestä olisi ollut hänelle varmasti haittaa. Ja mies vaan löi avokkaalla…🤕

Elämä jatkuu seksin, kyyttäämisen, huorittelun ja kiukkupuuskien säveltämänä.
Eräänä aamuna hän saapui oikeuspapereiden kanssa luokseni ja halusi taas minun auttavan käännöksessä. (toinen naine ei osaa englantia kunnolla) Kävin läpi paperia, kunnes saavuin kohtaan jossa sanottiin, että toinen nainen oli raskaana!!!!!
Hajosin siihen paikkaan. Sain kertakaikkisen kilarin, kun olin koko ajan kysynyt häneltä ehkäisystä! Hän väitti, että ei tiennyt asiasta ja sitten, että oli kuullut siitä, mutta ei uskonut sitä. Omien laskujeni mukaan, nainen oli ilmeisimminkin kertonut tämän hänelle sillon, kun mies oli muuttamassa luoksi asumaan. Hän oli jälleen äärettömän surullinen ja pelkäsi menettävän minut ja sanoi, että minun tulisi ajatella nyt hänen lasta ja sitä, miten tulevaisuudessa hän halusi, että hän voisi kertoa minusta tälle lapselle, kuinka hieno ja hyvä ihminen olin ollut hänelle. Sovintoseksiä ja kotiin. Illalla näin hänet vielä kaupungilla, jossa hän kovaan ääneen, halusi tietää olinko sairastut mahdollisesti AIDS:iin, koska hänen mukaan harrastin seksiä kaikkien kanssa. Hän ei välittänyt itsestään, mutta oli huolissaan lapsestaan!!

Elämä jatkuu seksin, kyyttäämisen, huorittelun ja kiukkupuuskien säveltämänä.
Oma elämä alkaa tuntua puulta ja henkinen pahoinpitely ja ilkeily alkaa uuvuttaa minua. Ilo alkaa hävitä elämästäni ja alan miettiä tosissani miten saisin kerättyä voimat jättää tämä mies, joka saa kerta toisen jälkeen minut uuvutettua ja hetken päästä taas nostettua svääreihin. Vuoristorataa… ☹️

Aloitan Karaten puolustaakseni itseäni seuraavien pahoinpitelyiden kohdatessa. Naisen pahoinpitely kirjattu ja kuvattu terveyskeskuksessa ja poliisin kanssa keskuteltu asiasta ja syytteen voin nostaa kuulemma vielä puolivuotta myöhemmin ja hankkia samalla lähestymiskieltoa, jos sama vielä tapahtuu. Näin ei ilmeiseti käy ainakaan naisen puolelta, koska miehen mukaan hän pelkää minua nykyisin. Mies oli uhannut naista ja sanonut, että olin aloittanut Karaten ja että hakkaan naisen, jos hän sanoo jotain minulle.

Tilanne kärjistyi taas tässä viime keskiviikkona, kun mies jälleen soitti minulle ja sanoi, että minun piti tulla hakemaan tavarat. Hän oli muuttamassa takaisin vastaanottokeskukseen. Hän ei jaksaisi enään ainaista riitelyä ja hän tunsi kovin ulkopuoliseksi suhteessa. Hän sanoi oleen naisen kanssa vain oleskeluluvan takia ja nyt katui sitä ja lasta. Tein työtä käskystä, pienoinen tyytyväisyys mielessä, että hän vihdoin jättä naisen ja meillä ehkä olisi sittenkin tulevaisuus yhdessä. Minun pitäisi olla vaan extra ihana. Eli kärräsin kaikki hänen kaikki tavarat pois heidän yhteisestä asunosta ja autoin asettumaan taloon. Puhuimme koko illan puhelimen välityksellä ja tässä vaiheessa hän pelkäsi tulevan lapsen puolesta. Nainen oli uhannut miestä, että jos hän muuttaa pois, hän ei näe koskaan lasta ja koska tapaus oli suht’ tuore, abortin mahdollisuus oli vielä (johon naisen kaikki sukulaiset oli kuulemma heti kannustaneet) Joten annoin puhelintukea koko illan ja yön.

Aamulla hän soittaa iloisesti ja kertoi tulevansa kaupungille ja kyseli missä olin. Arvasin hänen menevän naisen juttusille. Parituntia myöhemmin näin kuinka nainen saapui ensi heidän asunnolta takaisin hänen työpaikalle ja varttia myöhemmin mies tyytyväisyyttä puhkuen kadulle. Tiesin miehen harrastavan sovintoseksiä. Näin hänet ulkona kadulla ja hän oli reimuissaan, halasi ja suuteli minua. Sanoin, että näin, että hän oli tullut tosen naisen luota ja tiedustelin mitä oli tapahtunut. Hän ilmoitti iloisella mielellä, että lapsi oli kunnossa ja hän muuttaa takaisin vielä iltapäivästä!!! Hän sanoi tekevänsä kaikkensa suojellakseen lasta (ja omaa oleskeluluvan saantia), koska se on ainoa toivo hänelle suomessa elämiselle. Että hän ei välitä naisesta, vaan ainoastaan lapsesta ja palaa lapsen takia takaisin.
Kevyt kenttäkilari!! Miten hän voi taas valita tämän kieroilevan naisen minun edestä!!! Olin raivoissani. Hän saapui luokseni ja kävimme asiaa läpi. Sanoin, että hänen ei tarvitse asua naisen kanssa ollaakseen hyvä isä. Hän antoi ymmärtää, että ei ehkä sittenkään palaisi takaisin naisen luo -> sovintoseksiä.

Hän lähti takaisin vastaanottokeskukseen ja soittelimme ja puhuimme lähes koko illan. Illalla viestittely loppui kuin seinään ja arvasin, että jotain oli tekeillä. Hetken mietin, että ehkä heillä oli miesten kanssa joku juttu meneillä, mutta sitten mieleeni alkoi nousta ajatus, että ehkä tämä toinen oli siellä. Koska en saanut häntä enää kiinni, lähdin katsomaan heidän yhteiselle asunnolle oliko ketään paikalla. Ja mitenkä sattuikaan, että hän oli juuri kantamassa tavaroita autosta, kun tulin paikalle. Kevyt kenttäraivari minun osalta taas, koska hän juuri oli sanonut, että ei palaa. Hän vihaisena käski minun poistua paikalta, koska toinen nainen oli lähettyvillä. Lähdin kotiinpäin, kun toinen nainen tuli minua vastaan. Raivoa kihisten sadattelin hänet ja hänen toiminnan ja kerroin, että mies oli vasta ollut samana iltapäivänä luolani ja olimme puhuneet ja harrataneet seksiä. Nyt vuorostaan tämä nainen sai raivokohtauksen ja lähti miestä kohden huutaen, joka olikin tulossa kiireellä väliimme. Poistuin paikalta miehen huutaessa perääni erittäin agressiivisesti.
Kiirehdin kotiin. Hän soitti useaan otteeseen perääni ja uhkasi tuhoavansa minut ja kostavansa tekoni ja käski minun perua sanani seksistä. Tein näin. Hän huusi puhelimeen jättävänsä minut, naivansa tämän toisen naisen, toisen naisen kuunnnellessa. Tiesin, että kyseessä oli esitys toiselle naiselle.

Sain kuitenkin niin vakuuttavaa uhkailua miehen suunnalta, että seuraavana aamuna heräsin todella aikaisin ja suunnaton pelko valtasi mieleni. Tiesin hänen menevän aamulla kouluun ja pelkäsin, että hän saapuisi asunnolleni ennen sitä pahoinpitelemään minut. En syönyt aamiaista, pakkaisin tavarat nopeasti ja hiivin autolle ja lähdin ilmoittamatta toiselle paikkakunnalle kakkoskämppääni. (muuten ilmoitan aina tulemiseni ja menemiseni)

Iltapäivällä sain lähinnä taas puhelimitse huorittelua, uhkauksia ja vihaa osakseni. Yritin rauhoitella tilannetta. Kolmantena päivänä mies halusi tulla luokseni kakoskämpälle. Hän saapui ja lähti kaverin kanssa kaupungille. Edelleen pelkkää huorittelua ja uhkaila. Illalla hän soitti ja käski minun hakea hänet kaupungilta huorittelun ja uhkailun saattelemana. Illalla hän kävi käsiksi kovakouraisesti, puri minua käteen ja repi vaatteista, mutta ei lyönyt. Halusi paikan pysyvän mukavana ja kertoi pieksevänsä minut vasta, kun saavun takaisin kotiin!!!
Sitten, hän ihmetteli miten olin vihainen, kun hän oli ollut minulle koko päivän niin mukava!!😐😐

Seuraavana aamuna hän nonshaleerasi minut, harrasti varsin egoistista seksiä ja lähti.
Aamupäivän hän oli taas viesteissä katuva, mutta illalla huorittelu taas jatkui, kun olin veljeni luona käymässä ja hänen mukaan olin pettämässä häntä. Valokuvatkaan eivät auttaneet, vaan hän jatkoi huorittelua ja pettämispuheita, koska tiesi niidän luokkaavan minua.

Nyt olen yksin asunolla ja kirjoitan tätä. Mietin miten ihmeessä tähän on tultu. Miksi en pääse irti tästä miehestä. Nyt voin sanoa, että jonkin sortin pelko painostaa eroa. Rakkaus on selkeästi häviämässä ja se tekee minut äärettömän surulliseksi. Niin kultainen tulevaisuus silmissä muuttui tällaiseksi raastavaksi narsistisen egoistin terrorisoinniksi.

Kahden viikon kuluttua minun pitäisi kirjoittaa avioeron toisen osan paperit ja tiedän, minkälaista vittuilua tulevalta ex-mieheltä saan. (hän on yrittänyt tasaisin väliajoin vikitellä minua takaisi, minulle arvattavin seurauksin) rakkauteni häntä kohtaan on hävinnyt. En halua siihen näennäisesti onnelliseen elämään, joka oli myös kovin rajoittava. Ei kuitenkaan mitään tähän verrattuan.
Samalla käyn tätä henkien taistoa läpi tämän toisen kanssa, joka nyt viimeisenä niittinä uhkaa tuhota minut välittämättä hänelle kohdistuvista seurauksista.
Ensiviikolla käyn katsomassa jälleen uutta kotia. En ole kertonut, että olen saanut myöntävän lainapäätöksen ja että aion ostaa tämän talon, jos vain suinkin kaikki näyttää hyvältä. Ja olen onneksi salannut yhteystietoni, myös osoitteen, maistaraatin kautta (hän vaati, että kukaan ei saa tietää missä asun), joten myöskään hän ei tule tietämään tulevaa osoitetta, jos niin en halua.
Toisaalta toivon, että pääsen ”katoamaan” ja aloittamaan uuden elämän ilman ketään heistä. Valitettavasti asumme edelleen samalla paikkakunnalla, joten kohtaamisilta ei voi välttyä. Mielestäni on väärin, että minun tulisi juosta karkuun tämän takia. Harmikseni kaikki uudet tuttavat, jotka sain tämän vuoden aikana, joudun jättämään pelossa, että he kertovat eteenpäin, että ovat nähneet minut tai puhuneet minun kanssa tai vastavaa ja että hän edelleen pitäisi minua omaisuutenaan ja kostaisi minulle tämän.

Alkuvuodesta sanoin ääneen, että tulen varmasti menettämään kaiken. Ja näin näyttää käyvän: avioliitto, 2 miestä, ihanan talon ja puutarhani, uudet ystävät, vanhat ”ystävät”, kissani, lähestulkoon terveyteni, mielenrauhan.

Jos en vielä pääse irtaantumaan tästä suhteesta, teen sen vielä joku päivä. Toivon, että ihmiset tukisivat minua ja päätöksiäni. Että voisin puhua asiasta häpeilemättä, koska nyt salaan ongelman lähes kaikilta. Kaipaan neutraalia kuuntelua ja älykästä keskustelua. (mies kun tuntuu taantuneen välillä lapsen tasolle kiukkupuuskineen)
En kaipaa kommentteja: jätä se sika. Tavallaan rakastan sitä sikaa vielä, vähenemissä määrin tosin. Haluan, että rakkaus tätä miestä kohtaan kuolee, jos muutosta ei tapahdu, koska tiedän miten kuluttavaa tämä suhde on.

Haluan puolison, joka rakastaa minua sellaisena kun olen ja rakastaa minua ehdoitta silloinkin, kun on vaikeaa. Olen avoin sosiaalinen ihminen, joka luottaa toiseen sinisilmäisesti. Olen rakastava ihminen, joka antaa lähes kaiken anteeksi ja seisoo rinnalla uskollisesti. Olen auttava ihminen, joka laittaa muiden hyvinvoinnin korkealle ja saa suunnatonta tyydytystä toisen ilosta. Mikään näistä ei ole kadonnut. Onneksi olen säilyttänyt minäni, vaikka olenkin äärettömän väsynyt, pettynyt ja surullinen nyt.

Minä en ole hävinnyt minnekkään!!