Ylitsepääsemätön ahdistus

Ylitsepääsemätön ahdistus

Käyttäjä Pöhelökö aloittanut aikaan 14.01.2020 klo 12:57 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä Pöhelökö kirjoittanut 14.01.2020 klo 12:57

Hei, olen nuori nainen ja minulla on erittäin voimakasta ahdistusta, masentuneisuutta ja toivottomuutta. En saa päätöksiä tehtyä lainkaan, keskittymiskykyni on poissa ja murehdin aivan koko ajan. En pysty juuri lainkaan nukkumaan ja ruokahaluni on poissa. Olen käynyt psykologilla ja jutellut läheisteni kanssa, mutta se ei tunnu riittävän. Omat voimavarani ovat lopussa, enkä tiedä mitä voisin tehdä, jotta oloni helpottuisi. Onko muilla samanlaisia kokemuksia ja kuinka niistä selviää?

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 9 kuukautta, 2 viikkoa sitten. Syy: Lisäys
Käyttäjä Eop kirjoittanut 01.04.2020 klo 00:23

Hei, minullakin on samanlaisia ongelmia! Vihdoin joku muukin. Suurin ongelmani tällä hetkellä on juuri tuo päättämisen vaikeus, kun se estää minua saavuttamasta tavotteitani.. tai siis mitä tavotteita, en tiedä mitä haluan. Olisi kiva jutella myös ihan kahden kesken. Olen myös nuori nainen

Käyttäjä Pöhelökö kirjoittanut 15.04.2020 klo 14:42

Hei,

Kiva kun vastasit viestiini 🙂 Minä löysin lopulta hetkeksi helpotusta psykologin, oman tukinetin ja läheisteni kanssa juttelemisesta. Tosin nyt tilanne on taas huonontunut. Yhden päätöksen jälkeen tilanne aina hetkellisesti helpottaa, onko sinulla sama tilanne? Psykologini kertoi, että päätöksenteon vaikeus voisi kertoa alentuneesta mielialasta, mutta itse en aina näe niiden yhteyttä.

Minulla on myös tilanne, etten oikein tiedä mitä haluan ja kaikki on vähän sekaisin pään sisällä. Ja samalla paljon isoja päätöksiä pitäisi pystyä tekemään, sekä pienempiä. Olen todella perfektionisti, joten uskon sen vaikuttavat mun kohdalla. Voidaan jutella minun puolestani ainakin tämän ryhmäkeskustelun kautta, jos vaan haluat? Mä kaipaan tällä hetkellä myös vertaistukea, joten mielelläni keskustelisin muiden samoja asioita miettivän kanssa.

Käyttäjä Eop kirjoittanut 26.05.2020 klo 00:36

Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta! Joo, päätöksenteon jälkeen on hyvä fiilis: "Jes, vihdoin!", kunnes sitten tulee taas uusia päätettäviä asioita. Minulla myös perfektionistius, optimointi on mielestäni päätöksenteon vaikeuden takana. Kaikista ahdistavin päätettävä asia minulle on ammatin päättäminen. Minulla on jo yksi, mutta se ei tunnu omalta. En kuitenkaan osaa tai uskalla päättää, että mikä sitten olisi se, mitä haluan.

Minkälaiset asiat on sinulle vaikeita päättää?

Käyttäjä Pöhelökö kirjoittanut 26.05.2020 klo 17:29

Moikka!

Kuulostaa, että todellakin ollaan samanlaisessa tilanteessa. Mä haluan rohkaista sen suhteen, ettei sun tarvitse tietää mikä olisi täydellinen tai parhain ammatti sinulle. Se on asia, mikä ei kuitenkaan loppupeleissä ole lopullinen päätös! Meidänkin luokalla on nelikymppisiä opiskelijoita, joilla on takana jo osalla useampi koulutus. Mikä sua eniten pelottaa tai mietityttää ammatin valinnassa ja tässä päätöksessä? Mä oon sitä mieltä, että kannattaa rohkeasti kokeilla toista alaa, jos nykyinen ei tunnu omalta. Toki ymmärrän, että on aina oma hommansa hakea uuteen kouluun ja aloittaa opinnot alusta. Ja ymmärrän myös, että kyseessä on päätös ja asia, mikä vaatiikin enemmän pohtimista ja harkintaa.
Mä painin myös eniten opiskeluasioiden kanssa tällä hetkellä; opinnäytetyöparin ja -aiheen ja oman jaksamisen kanssa. Tuntuu, että aina kun yhdestä asiasta selviää niin tulee seuraava päätöksenteko eteen. Ja mitä pidempään pohtii, niin sitä vaikeammaksi päätös muuttuu. Mun on helppo ahdistua mistä vaan. Haluaisin miellyttää kaikkia ja välttää epäonnistumisia. Oivalsin tänä keväänä, että päätös on joissain tilanteissa sen takia vaikea, että kumpikaan vaihtoehto ei ole täydellinen ja tunnu juuri oikealta. Silloin ei ole edes mahdollista päästä täydelliseen valintaan.

 

Käyttäjä Eop kirjoittanut 31.05.2020 klo 00:29

Tuntuu vaan, että uudelleenkouluttautumista yritetään vaikeuttaa, jotta ihmiset saataisiin nopeammin työelämään. En haluaisi tuhlata aikaa sellaiseen, mitä en haluakaan, enkä saa itseäni motivoitua sellaiseen, mistä en ole varma. Tämä kouluasia on kyllä eniten ahdistusta aiheuttava asia. Kaikki pääsykokeisiin liittyvä inhottaa ja haluaisin vain siirtää ne syrjään mielestäni.

Sepä se: usein asioilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Niitä ei voi vain listata, sillä eri ominaisuuksilla on myös eri painoarvot. Kompromissit ovat välttämättömiä, kun kaikkea ei voi saada.

Minä sanoisin, että hienoa kun olet tuohon asti päässyt! 😀 Mutta vaikeitahan ne pienemmätkin päätökset. Pitäisi koittaa etsiä, josko löytyisi joku kirja päätöksenteosta.

Käyttäjä Pöhelökö kirjoittanut 04.06.2020 klo 10:07

Tuo on kyllä totta, mutta toisaalta esimerkiksi ensikertalaiskiintiöllä ei todellisuudessa taida juurikaan olla merkitystä. Riippuu toki alasta, johon hakee. Mun mielestä sillä on eniten merkitystä, että ala tuntuisi omalta ja hyvältä, koska me nuoret teemme töitä seuraavat 40-50 vuotta😄 Että ei kannata liikaa miettiä ainakaan sitä, ettei saisi opiskella lisää ja vaihtaa alaa.

En tiedä sun tilannetta tarkemmin, mutta mitä jos et hetkeen edes ajattelisi opiskelua? Jos tekisit töitä, vaikka jotain ihan muuta kuin oman alasi töitä? Silloin saattaisi jossain vaiheessa loksahtaa ajatukset paikoilleen ja voisit paremmin tietää, mikä ammatti mahdollisesti sua kiinnostaisi. Millaisia asioita sä tykkäät tehdä?

Jotain olen kyllä itsestäni tämän vuoden mittaan oppinut, mutta paljon on vielä selvitettävää ja kehitettävää. Monena päivänä olen taas itkenyt, miten olisi kivempaa olla onnellinen ja saada tämä ahdistus ja masennus vain pois. Ja se, että joku oikeasti auttaisi siinä päätöksen teossa ja että löytäisi helpommin ja tuskattomammin ratkaisut.
Tsemppiä!

Käyttäjä Eop kirjoittanut 09.06.2020 klo 18:48

Niin no.. sitten taas toisaalta kun haluaisin mahdollisimman pian päästä opiskelemaan sitä, mitä haluan. Mutta joo ehkä täytyy kokeilla eri keinoja. Tällä hetkellä olen lomautettuna, niin ei tarvitse oman alan töitäkään nyt tehdä.

Voi että, minä kyllä haluaisin koittaa auttaa! Kun tietää itse miten vaikeaa se on 😄 Aloin muuten juuri kuunnella sellaista kirjaa kuin "Juu ei - Pieni kirja priorisoinnista", kun Elisalta sai ilmaiseksi kesäluettavaa. Ainakin alun perusteella kuulosti juuri sopivalta!

Käyttäjä Pöhelökö kirjoittanut 16.06.2020 klo 10:52

Ymmärrän hyvin! Toivottavasi löydät keinon ja oman alan, jota opiskella.

Kirja kuulostaa lupaavalta! Onko siitä löytynyt nyt apua, kun olet sitä lukenut? Mulla on taas tosi vaikea vaihe päällä, eikä mikään tunnu onnistuvan. Mulla päätösten vaikeus yleistyy aina kaikkeen muuhunkin ja olen ahdistunut kaiken aikaa. Ja harmittaa, kun kesäloma vaan kuluu ja kuluu, enkä pysty tekemään ahdistukseltani mitään. Mutta eiköhän tämäkin tästä jossain vaiheessa helpota.

Toivottavasti saat rentouduttua ja nautit kesästä ja auringosta! 🙂

Käyttäjä Eop kirjoittanut 17.07.2020 klo 18:14

No jaa.. en tiedä johtuuko siitä, että kuuntelun kautta on vaikeampi keskittyä, mutta en kyllä ole vielä saanut irti oikein mitään konkreettista toimintamallia. Tai ehkä semmoinen taulukkojuttu, jossa punnitaan eri asioiden merkityksellisyyttä. Mutta puolessa välissä olen vasta.

Voi ei, joo tuttu juttu. Aika vaan kuluu siinä kun yrittää jotakin päättää, ja pahimmassa tapauksessa jokin on sitten jo liian myöhäistä. Itselläni oli tänään vaikea päättää, että ketä näkisin. Onneksi nyt sain päätettyä hyvissä ajoin. Välillä auttaa sellainen "ihan sama" -asenne, eli että hyväksyy sen, että tämä ei nyt ehkä ole se optimaalisin ratkaisu, mutta parempi kuin ei mitään.

Mulla on kyllä kauhea auttamisen halu. Voisin tulla vain repimään mukaan että "nyt mennään!" 😄 Voisit ehkä miettiä jonkun pienen asian, jonka haluaisit nyt kesällä tehdä. Mitä se olisi?

Käyttäjä Pöhelökö kirjoittanut 19.07.2020 klo 00:13

Moikka,

Mä oikeastaan vilkaisin myös tuota kirjaa, kun sain bookbeatille ilmaisen kokeilun. En myöskään saanut siitä oikein irti, mutta keskittyminenkin oli aivan olematonta. Tuo taulukkojuttu kuulostaa kokeilemisen arvoiselta! Ehkäpä loppupuoli kirjasta tuo vielä jotain uutta sulle.

Jes, hyvä että sait eilen tehtyä päätöksen ajoissa👍🏼 Mulla toimii aika harvoin ihan sama -ajattelu, mutta ymmärrän mitä tarkoitat. Jotenkin vaan nuo päätökset on vaikea hyväksyä ja ylipäätään saada tehtyä kerralla ilman vatvomista. Kaikki pienemmätkin asiat vaan tuntuu isommilta päätöksiltä, mitä todellisuudessa ovat. Omituista että tietää tämänkin, mutta ei vaan voi itselleen ja omille ajatuksilleen mitään. Mulla on välillä myös ihan itsetuhoisuutta ollut oman ahdistumisen vuoksi, mutta haluan kuitenkin elää edes tällaista elämää enkä vahingoittaisi itseäni. Uskon että me molemmat opitaan vielä tuntemaan ittemme paremmin ja tekemään päätöksiä.

Oi, se olis hyvä! Onneks mulla on täällä kotona nyt muitakin, niin en jää vaan sänkyyn makoilemaan😄 Oon kuitenkin tehny kesällä mukavia asioita kaikista murheista ja päätöksistä huolimatta! Mulle tää poikkeuskevät ja kesä on ollut toisaalta hyvä, kun on melkein koko ajan ollut perheen kanssa eikä yksin. Itsekseni en saa senkään vertaa tehtyä. Pieni (mukava) asia, jonka voisin tänä kesänä tehdä voisi olla mato-ongella käyminen.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 3 kuukautta, 1 viikko sitten. Syy: Lisäykset
  • Muokattu kirjoittajan toimesta 3 kuukautta, 1 viikko sitten. Syy: Kirjoitusvirhe
Käyttäjä Eop kirjoittanut 20.07.2020 klo 20:24

Täähän on nyt vain meidän kahdenkeskinen keskustelu.. olis niin kiva, jos voisi käyttää jotakin reaaliaikaisempaa väylää 😀

Tossa pari päivää sitten meinas vierähtää aikaa, kun oli niin vaikea päättää, että minkä värisen takin laitan xD On niin typerää, että tuollaiseen voi tuhlaantua aikaa, eikä sitten enää viitsi kaverilta kysyä, jos on jo kysynyt mielipidettä mekon valintaan. Tuntuu, että muut ennen pitkään kyllästyvät siihen. Ravintoloissa päädyn usein ottamaan samaa kuin joku toinenkin ja sanon, että "päästään paljon helpommalla näin". Taustalla voisi kyllä olla jokin pelko omien mielipiteiden esille tuomisesta 🤔 jos jostakin sellaisesta olisi aikanaan lähtenyt.

Noniin hyvä, löytyy sitä positiivistakin 😀 Tää päättämisen vaikeus on kyllä sellainen loputon suo. Aina voi ajatella, että "vai olisko sittenkin toisin parempi". Mutta nyt ei ainakaan olla yksin tän ongelman kanssa. Olis kyllä kiva oppia jokin kaiken ratkaiseva tekniikka. Jospa löytyisi lisää kirjallisuutta aiheesta. Tai sitten sellanen tekoäly, joka tekis päätökset mun puolesta 😄

  • Muokattu moderaattoreiden toimesta 3 kuukautta, 1 viikko sitten. Syy: -
Käyttäjä Pöhelökö kirjoittanut 21.07.2020 klo 00:02

No joo, täällä ei taida muita olla keskustelemassa kuin me kaksi😄 Mutta ei se mitään, ei oikein pysty täällä muuta kanavaa jakamaan.

Jos yhtään oloa helpottaa, niin kuulostaa hyvinkin tutulta😅 Jotenkin ollaan varmaan opittu pikkuhiljaa että päätöksenteko on aina hankalaa. Vai tuntuuko susta siltä, että tiedät jo etukäteen että päättäminen tulee olemaan vaikeaa?🤔 Mulla pohjanoteeraus oli vähän aikaa sitten vaateostos, jonka murehtimiseen käytin aikaa yli kuukauden, nukuin tosi vähän ja mietin yötä päivää kumpi on parempi😳 Ostin, mutta sovittelin vielä uudestaan eri ihmisten tukemana monta kertaa eri kokoja. Lopulta tilanne ratkesi sillä, että palautin koko vaatteen. Nyt jälkikäteen tuo tuntuu aivan absurdilta ja koen oppineeni itsestäni. Ja pystyn jopa nauramaan omalle järjettömyydelleni😂 Mulla on sama tunne, että tuntuu että muut eivät jaksaisi kuunnella samaa jauhamista ja ihmettelevät että miten voi olla niin vaikeaa päättää😕 Tuleeko sulle onnistumisen tunne, kun jossain tilanteessa oma päätöksenteko onnistuu? Mulla on välillä ollut tilanteita, että jonkun vaikealta tuntuneen asian ratkeamisen jälkeen seuraavat päätökset tuntuvat jotenkin hetken aikaa kevyemmiltä😊 (tämä kylläkin harvinaisempaa...🙈)

Mä yritän etsiä jotain sopivaa kirjallisuutta meille. Se kyllä tuo tietynlaista helpotusta, että tietää ettei ole ongelmiensa kanssa yksin ja ainoa joka on samanlaisessa tilanteessa😊 Varmaan yhtä ratkaisua ei oo, mutta tärkeintä olisi varmaan oppia uuteen ajatteluun. Helposti sanottu toiselle, vaikeampi toteuttaa😅

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 3 kuukautta, 1 viikko sitten. Syy: -
Käyttäjä Pöhelökö kirjoittanut 21.07.2020 klo 08:37

Ja hei, tuli vielä mieleen😅 Voi hyvinkin olla, että on epävarma omista mielipiteistä eikä uskalla tuoda niitä esiin. Ite oon tunnistanut tarpeen myös miellyttää muita ja siksi epäröidä joitain omia valintoja.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 3 kuukautta, 1 viikko sitten. Syy: -
Käyttäjä Eop kirjoittanut 22.07.2020 klo 13:23

Sellaisen keksin, että jos ehdotat jotakin tiettyä aikaa, jolloin mennään molemmat esim randomiin, ja vaikka jokin avainsana, niin tietää heti, onko oikea henkilö 😄

Joo siis kyllä se päätöksenteko sen verran usein on ollut vaikeaa, että niin odotankin olevan. Oho, no siinäpä vaikea vaateostos 😂 On kyllä vaikea tietää, missä menee raja hyödyllisen ja hyödyttämän pohtimisen välillä. Missä vaiheessa on pohtinut tarpeeksi kauan tehdäkseen päätöksen, jota ei kadu? Itse kyllä lohduttaudun kaikista tekemistäni virheistä sillä, että voin oppia niistä, enkä jatkossa toista enää samoja virheitä. Niin ei tarvitse jäädä murehtimaan, vaan voi käyttää sen energian tulevaan keskittymiseen.

Onnistumisen tunne joo, sillon pitää ottaa kaikki ilo irti 😄

Käyttäjä Pöhelökö kirjoittanut 22.07.2020 klo 21:37

Tuosta randomista en ole kuullutkaan (piti googlettaa)😄 Periaatteessa varmaan onnistuisi. Mulle parhaiten sopisi jonain iltana. Päivistä ei koskaan oikein tiedä😅
Mä oon ajatellut niin, että jos itsestä tuntuu, että miettii, pohtii ja murehtii liikaa, niin silloin se ei enää taida olla hyväksi. Ja ainakin, jos ulkopuoliset ihmettelevät ja pitkästyvät omaan jahkaamiseen.
Oon yrittänyt samaa, että virheistä oppii. Tuntuu, että mä vaan epäonnistun ja päätän usein väärin. Että en mä oikein tiedä, mitä voin enää oppia😕 Kaikista eniten murehdin tilanteita, jotka tapahtuvat kerran elämässä ja joissa epäonnistun.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 3 kuukautta, 1 viikko sitten. Syy: -