En tiedä miten osaisin järkevästi kirjoittaa mut yritän jotenki ees. Eli oon 23v ja oon työtön ja mull ei oo ku 1 aika hyvä kaveri ja se on mun exä. Mut ei se jaksa nähä mua ku kerran 2 viikos noin ja se varmaa johtuu siit ku se seurustelee ja sen poikaystävä on vähä mustasukkane must ni.. Siis oon melkei joka päivä vaa yksin kotona ja joskus ku jaksaa ni käyn valokuvaamas jossai, mut seki on välil tylsää yksin :/ Ja ku oon netist yrittäny ettii kavereit mut en oo yhtää saanu vaik oon yli 10 kans jutellu ni alkaa tuntuu et mus on joku vika 😭 eikä ketää oo ikin kysyny et mitä mul kuuluu ja et voiks nähä tai mitää tollast ☹️ Kaipaisin vaa lisää kavereita ja sellasii jotka oikeesti jaksais nähä ja kiinnostas mitä mul kuuluu.. sori jos on sekava juttu mut ☹️
Moi pentuz,
Hienoa kun kirjoitit tuntemuksistasi. Ei sinussa varmasti ole mitään vikaa, vaikka tuntuisi siltä ettei seuraa tunnu löytyvän. Joskus ei vain heti löydä sellaista ihmistä, jonka kanssa käy kemiat yhteen ja vuorovaikutus syntyy helpommin. Onko sulla mitään harrastusta tai oletko mukana missään toiminnassa, missä näkisit ihmisiä? Oletko käynyt foorumeilla, joilla käsitellään sinua kiinnostavia asioita? Tällaisissa paikoissa voisi löytää tyyppejä, joiden kanssa sinulla on jotain yhteistä ja kaveruus voisi syntyä sitä kautta. Esimerkiksi valokuvausta harrastaa varmasti moni muukin. Kyllä sä vielä itsellesi seuraa löydät 🙂
Tsemppiä!
Itellä vähän sama tilanne, hyvänpäivän tuttuja löytyy mutta ne kaikki seurustelee ja ite sinkku ni empä halua kolmanneks pyöräks. Yks läheinen frendi tällähetkellä joka on myöskin "sinkku" mutta viettääkin sit kaikki viikonloput etc. äijän kanssa joka ei kuulemma ole poikaystävä mutta en jaksa uskoa et näin on. Ite ollut aina sinkku niin ei edes tiedä mitä parisuhde on ja ympärillä pelkkiä pariskuntia ni tunnun olevani lähinnä tiellä...
Ei mulla oo mitää harrastust paitti toi valokuvaamine, ja oon hiuka katellu mut ei sinnekkää kirjottamine kauhee helppoo oo.. ☹️ Muutenki tää kirjottamine ja puhumine o vaikeet.. sen takii ihmiset ei varmaa jaks katel ku en saa sanottuu oikee mitää vaik haluisin :/ Ja aina ku oon netis jonku kans jutellu ni aina ne lopettaa puhumisen josai vaihees eikä enää vastaa et mistähä seki sit johtuu :/ Ja taas kerra melkei koko viikko yksin ku ei ketää jaks nähä ☹️ Ahistaa 😭
Täällä kanssa yksinäinen ihminen, tässä kun sairastuin hetki sitten niin kaikki kaverit jotenki kaikkos enkä ees tiedä miksi... Parasystäväkin laittoi välit poikki heti ku kuuli mikä mulla on ja sanoi ettei halua enään olla tekemisissä. Jotenki tuntuu että oon kaikkien asioitten kanssa ihan yksin. Enkä oikeen osaa tutustua uusiin ihmisiin mun ujouden takia enkä ole muutenkaan kovinkaan sosiaalinen. Netissä on jotenkin helpompi kirjoittaa ja siksi rekisteröidyin tänne jos sais jotakin kautta edes tukea...
Olen yksinäinen. Ei ole yhtään kaveria. Olen päivisin yksin ja en oikein tiedä mitä tekisi. ☹️
Villimuuli, mulle voi kirjotella jos haluaa puhua. 🙂
heippa 🙂 mä olen kans yrittänyt löytää netistä ystäviä ja ymmärrän hyvin sua. Mulla on vaan pari kaveria ja olen myös ollut pitkään työttömänä. Se on syvältä.
Itselläni on pienenä haaveena myös ottaa kamera ja lähteä kuvailemaan.
Täällä myös yksi yksinäinen. Mulla on koulussa pari kaveria, mutta puhutaan vaan koulusta jos edes puhutaan jostain. Oon siis yleensä koulussa kolmen tai neljän hengen porukassa. Kaksi tyyppiä siitä ryhmästä ovat parhaita kavereita, joten he ovat paljon myös kahdestaan. Jään siis joko yksin tai sen neljännen kanssa. Neljännen kanssa meillä ei ole mitään yhteistä, joten puhuttavaakin on vaikea keksiä.
Koulun jälkeen oon yksin. En oo vielä kertaakaan käynyt kylässä kellään tämän vuoden aikana, ja syksylläkin kävin viimeksi elo- vai syyskuussa. Vai kesällä, en enää muista. Mua ei pyydetä mukaan minnekään, ja en viitsi ite kysyä, kun en halua tunkee mun seuraa muille väkisin. Nämä kaksi parasta kaveria porukassamme siis yleensä käyvät kaikkialla esim. Elokuvissa ja pitsalla, ja saan kuulla jutuista vasta jälkikäteen. Se surettaa mua, kun ne sanovat vielä olevansa mun parhaita kavereita, vaikka ei siltä tunnu.
Mun on tosi vaikee keksii tekemistä, kun en haluis olla aina yksin. On mulla harrastuksiakin, soittotunneilla käynti kerran viikossa. Sitten myös valokuvaan, lenkkeilen, piirrän ja kirjoitan. Tuntuu pahalta sillon ku mun sisarusten kaverit on käymässä. Tunnen itteni vielä epäonnistuneemmaks ja yksinäisemmäks sillon. Tälläkin viikolla siskon kaveri tulee yöksi. Mun viimesimmästä yökyläilystä on yli puoltoista vuotta aikaa.
Haluaisin löytää jonkun läheisen ystävän, jonka kanssa voisi puhua vaikka kaikesta ja viettää aikaa.
Itseäni ahdistaa paljon yksinäisyys. Vihaan yksinäisyyttä niin paljon että en pysty olemaan yhtään yksin. Yksinäisyys on mahdoton tunne. Sitä on vaikea hallita. Yksinäisyys on viiltävää ja tuntuu todella pahalta. Tunnen kaikkien kohtelevan niin kuin ruttoa. Yksinäisyys on kamalaa.