Yksi ajatus, ei muuta.
Hei, olen nuori joka sairasti vakavaksi todettua masennusta viime keväänä. ja yllättäen parani siitä kesän aikana, näin väitti psykologini. En käy hänen luonaan enään, hän ei tajunnut asiaa.. jauho vaan siitä kuinka näytän pirteämmältä ja uhosi aina että kertoo vanhemmilleni..
Olen menettänyt paljon ystäviä, ja luokkalaiseni syrjivät minua. pari opettajaa pelkää minua.. Tuntuu että olen menettänyt parhaan ystävänikin, kun muutin pois.
En saa ajatusta itsemurha pois päästäni.. Nettituttu sanoo sen johtuvan unenpuutteesta ( minun on vaikea nukahtaa, nukkua.. herään helposti) Olen yrittänyt itsemurhaa koulussa. jälkikäteen voin sanoa ettei siihen olisi kuollut…
Eilen odotin vanhempiani 6 tuntia yksin lutakossa. Ilman että minulle selvästi infottaisiin milloin tullaan hakemaan.. vaikka lauantaina minulle oli kännipäissä raivottu siitä kun olin vastannut kysymykseen ’milloin sinut pitää hakea?’ : en tiedä.. päätettiin raivokohtauksen jälkeen että minut haetaan kahdeltatoista aamulla..
Tälläisiä pikkuvikoja elämä täynnä, voi kuulostaa turhalta. mutta en osaa kirjoittaa tuskaa mitä koen, en osaa kertoa sitä sanoin.. Minä en halua olla vaivaksi.. ;___;
Haluan pois täältä!
Hei !
Jos haluat apua niin sinun pitää sitoutua psykologikäynteihin tai sitten
voithan mennä myös terveyskeskukseen hakemaan apua ja sieltä
saat lähetteen oikeaan paikkaan. Älä jää yksin. Avun vastaanottaminen
voi tuntua nyt vastenmieliseltä mutta loppupeleissä kaikki käy hyvin ja
ajattelet itsekin että teit hyviä ratkaisuja. Älä siis jää yksin vaan hae
apua! Sitä varten ammattiauttajat ovat olemassa ja työstään palkkansa saavat!
Minullakin on nuori kotona ja näin minäkin häntä auttaisin ja ohjaisin.
Voimia ja jaksamista jatkossa, siis toimi ja mielellään niin pian kuin mahdollista. Olet ainutlaatuinen omana itsenäsi, take care ☺️❤️
hei, Tiu.
ehkä jos sitkeästi yrität hakea apua, joku toinen ammattilainen uskoo sinua ja ojentaa auttavan kätensä? jos joku psykologi ei usko että tarvitset apua, joku toinen kyllä uskoo.
varsinkin tuo itsetuhoisuus on mielestäni sellainen asia, että siitä on puhuttava jollekulle, joka uskoo sinun puhuvan totta ja on valmis auttamaan sinua.
jos koulukiusaaminen ei lopu, vaikka puhuisit asiasta opettajalle, niin ehkä sinun kannattaisi harkita koulun vaihtoa?
siis hetkinen... vanhempasi olivat kännipäissään? jos vanhemmillasi on joku alkoholiongelma, niin kerro ihmeessä jollekin ammattilaiselle asiasta!
miksi olisit vaivaksi? kaikki muutkin kirjoittavat tälle palstalle ongelmistaan, eivätkä he ole yhtään parempia ihmisiä kuin sinä.
niin ja tuo uniongelma: siihen löytyy ratkaisu, jos vain saat hankittua itsellesi ammattiapua.
voimia sinulle!
Kiitos vastauksista. Asun niin pienellä paikkakunnalla että psykologeja täällä ei ole kuin yksi. Sanoin asiasta kouluterveyden huoltajalle, puhuin uniasioista.. ja lupasi kysyä pääsenkö jyväskylään johonkin vastaavaan..
No kyllä ne oli ottanut enemmän. kun niillä oli vieras ja muutenkin 'isää' vitutti kun sillä on yksi tosi vaikea juttu hoidettavana + siskonsa kuolema.
hei taas.
hyvä että kuitenkin terveydenhoitaja taisi ottaa vakavasti avun tarpeesi(?). tosiasiahan on se, että vaikka vanhemmalla olisi kuinka paha olla, niin hänellä ei ole oikeutta käyttää henkistä tai fyysistä väkivaltaa lapseen.
miksi muuten laitoit sanan isä heittomerkkeihin? onko kyseessä isäpuoli?
Juu isä puoli se on. mut ei tykkää jos sanon sitä isä puoleks.
aa, okei. no mut pidä huoli itsestäsi! 🌻🙂🌻