Mistä saada tukea kun tuntuu että kaikkien muiden suru on suurempi? Veljeni teki itsemurhan. Häneltä jäi vaimo ja 4 lasta. Olen itse parikymppinen ja veljeni oli minua 6 vuotta vanhempi. Veljeni oli minulle läheisin sisaruksista. Olin kummi muutamalle hänen lapselleen ja hän oli kummi minun lapselleni. Äitini ei suostu puhumaan veljeni kuolemasta. Veljeni vaimolle en kehtaa puhua. Tuntuu että häntä alkaisi ahdistamaan liikaa. Mieheni ei ymmärrä tuskaani, vaikka kuinka yrittää. Isäni taas ajattelee vain itseään. (törkeästi sanottu, mutta totta on). Kaverini lopettivat yhteyden pion, kun kuulivat veljeni kuolleen..
Munkin kaverini hävisivät jonnekin äitini itsemurhan jälkeen. Olin kuin ruttotauti jota pelättiin.
Lisäksi minulle huomautettiin, että suren liian kauan, kun vielä vuodenkin päästä asia itketti.
Itsemurha varmaan on niin vaikea asia läheisille ettei siitä voi oikein puhua.
Mutta pitäisi kuitenkin puhua, sillä puhumattomuus on pahinta surussa.
Tukea saat ainakin täältä ja kirjoittamalla net-tukeen.
Tässä ketjussa kirjoittelee omaisia
https://www.tukinet.net/keskustelu/viesti.tmpl?grp=186;mid=47174