en enää tiedä ketä iloitsee puolestani jos hankin ystäviä lisää melkein kaikki omaisia myöden muuttuu jollain tavalla negatiiviseksi
ettei hyväksy tai sitten en ole tervetullut enään jollekkin vanhalle kaverille. pitäisikö taas olla nelisen vuotta yksin ja keskittyä pistämään oma elämä kuntoon? ”kyl se siitä iloksi vielä muuttuu varmasti minunkin kohdalla pitää vaan ottaa niskasta kiinni itseäni ja alkaa olemaan se oma iloinen itseni jolta löytyy melkein aina jotain hauskaa sanottavaa tai joku ilahduttava sana tästä on hyvä lähteä liikkeelle ” toivon että toi lausahdus olisi totta
Sinun täytyy olla kirjautuneena, että voit vastata tähän aiheeseen.