Sosiaalinen elämä, kaverit : (

Sosiaalinen elämä, kaverit : (

Käyttäjä bone aloittanut aikaan 30.05.2005 klo 16:00 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä bone kirjoittanut 30.05.2005 klo 16:00

Hei,

eli, tilanteeni on tämä :
olen asunut saksassa noin 4 ja puoli vuotta. muutimme sinne (vanhempieni ja siskojen kanssa) vuonna 2000, kun olin 11. se oli suuri muutos elämässäni, koska jouduin vieraaseen ympäristöön, ja paikkaan missä en osannut puhua edes kieltä. kaikki kaverini jäivät suomeen. olin pitkään tuolloin yksin, kielitaitoni takia. noin 2 vuotta kesti, kunnes lakoivat muutamat suhteet syntyä. kun hyppään ajassa eteenpäin ja saavutaan viime kesään, eli 2004, kun muutimme takaisin suomeen, tulen ongelmaani. (olen nytten 16) minulle oli syntynyt uskomattoman ihanat kaveripiirit saksaan, useita hyviä kavereita, ja 2 parasta kaveria, joille pystyin puhumaan kaikesta ja joiden kanssa olin täsmälleen samalla aaltopituudella. nyt asun suomessa, ja kaikki jäivät saksaan. suoraansanottuna minun elämäni jäi sinne. kaikki kaverit, kaikki ☹️ olin ihan rauniona ku tulimme suomeen. olin todella huolissani, miten nopeasti, miten, keiden kanssa tulen saamaan kaverisuhteen. nyt vuoden jälkeen, minulla on vain yksi kaveri jolle puhun koulussa ja chatissä ja joskus teemme jotain yhdessä mutta harvoin. minä istun 90% ajastani kotona yksin, kaikki vapaaaika olen yksin. mistä se johtuu 😭??? onko mulla huonot sosiaaliset taidot? onks mus jotain vikaa? huono omatunto, et kukaan muukaa ei voi must tykätä?….kylhän mä tunnen meijän luokalta jo kaikki ja muutamia muiltakin luokilta ja juttelen heidän kanssaan välillä ja näin…mutta minulla ei ole mitään yhteyksiä vapaaajalla…😑❓ olen niin yksinäinen…saksan kaverit ovat kyllä vielä olemassa, ja Messengerin kautta heidän kanssa juttelen melkein päivittäin…mutta ei se auta ☹️ voitteko auttaa? onko jollain samanlaisia kokemuksia?
Kiitos kaunis jo etukäteen !

Käyttäjä kirjoittanut 30.05.2005 klo 16:25

Mulla jäi noin 8 vuotta sitten kaikki kaverit Espooseen, nyt asun Lapissa. en ole oikein koskaan täältä uusia ystäviä löytänyt. ensin kaikki nauroivat kun puhuin väärää murretta, sitten haukuttiin, kun muka leuhkin kun olin asunut etelässä. opettelin puhhuu näijen murretta, ei silti oikein mihinkään koskaan kuulu. sitten olenki vaan alkanut vaan yksikseni elään, välillä meen joihinkin nuorten juttuihin. ikinä mua ei mihinkää pyydetä, enkä kyllä miekään ketään meille pyydä. nytki on päättäsjäisiä, vähä kaikki tuntuvat jonnekin menevän, mie varmaan istun kotona. kyllä tähän tottuu.

täältä tukinetistä olen löytänyt pariki uutta ystävää,niistä on tullu mulle tosi tärkeitä. jos haluat tulla meijän joukkoon niin kirjotamme tuossa masennus, syömishäiriö otsikossa.

Käyttäjä bone kirjoittanut 30.05.2005 klo 17:57

maanvaiva,

sama juttu. ei muakaa pyydetä mihinkää ja en ikiniä viitti ittekkään pyydellä, ku pelkään jotenki etten tuu juttuun tai ne sanoo "ei". välillä oon bileissä, mut harvassa. mullakin oli vähäsen onglemia alussa, koska olin asunu saksassa, ni kyl mua katottiin vähä omituisesti ja vähä varovaisesti, ja ne luuli oikeesti et mä oon ylimielinen ja näin ☹️
kiitos, voin tulla 🙂 eka kerta vuoteen 😋

Käyttäjä ujom86 kirjoittanut 25.07.2005 klo 15:14

maanvaiva, kyl mäki viihdyn yksikseni. mut joskus on TOSI tylsää.. ja etenki ku yhteen asiaa ei varmaa tuu muutosta lähi vuosina ☹️ no joo, asiaan nii voi kyllä olla aika kurjaa jos kaverit jää toiseen maahan tai paikkakunnalle. mulla ei oo ketää kaveria paitti netissä. surullista eikö? niimpä.. näi ruma ja epäsosiaalinen ihminen ku on ku mä nii ei oo toivookaan et sais mitää kaveria tjn. mut joo.. yrittäkää sitte, tätäkää tuskin ketää ikuna huomaa, mähän oon haamu täällä. 😭

Käyttäjä eskapolitsi kirjoittanut 04.08.2005 klo 22:30

se tuntuu niin kamalalta kun muuttaa ja menettää ystävänsä, minä tiedän!
on vaikeaa muodostaa uusia ihmissuhteita kun muistelee vanhoja ystäviään. on kamalaa olla yksin tiedän sen sen... on aivan hukassa itkettää ja muistelee vanhoja.

mutta voin kertoa, että löydät ystäviä niin kuin minä juuri kun sitä vähiten odotin, se syntyi vähitellen ja hieman yllättäen.

Käyttäjä ujom86 kirjoittanut 06.08.2005 klo 11:23

eskapolitsi kirjoitti 04.08.2005 klo 22:30:

mutta voin kertoa, että löydät ystäviä niin kuin minä juuri kun sitä vähiten odotin, se syntyi vähitellen ja hieman yllättäen.

helppohan sun on sanoo.. Koska ei niitä kavereita tosta vaan tule. Mä tiiän et oon huono tutustuu ihmisii, ja sen takia ei oo paljoo kavereita. Mut jonku ajan ku asuu yksin, nii sit voi tulla nii ujo ja sit vähä ihmisii oudoksuu ku on melkee koko ajan yksin. =/ mut sillee.. meni ehkä ohi aiheen mut sanoinpa tän ku kerta kavereita ei tuu tosta vaa..