olen 23 v. miehen alku
minulla on seuraava minun omaan, elämään perustuva ongelma viime aikoina, minulta on kadonnet kaikki 10+ kaveria, koska olen alkanut pelkäämään ihmisiä ja ulkona liikkumista, olen kaiken lisäksi alkanut näkemään ja kuulemaan(esim käskeviä ja toruvia ääniä, siksi yritin itsemurhaa jo kahdesti.) olemattomia en saa ajatuksia kasaan mutta en pysty ajattelemaan loogisesti, olen jo yrittänyt itsemurhaa kolmesti, ja itsetuhoiset ajatukset, en pysty kertomaan ajatuksistani koska kukaan ei uskoisi minua ja minua pelottaa osastolla oleva elämä, minä syön kahta eri neuroleptiä, mutta tuloksetta eli asia on aika kiusallinen pelkäen milloin naksahdan kunnolla. Pääni on muutenkin aivan pirstaleina. Onko kukaan ollut ns. lataamossa ja minkälaista on elämä ollut suljetulla? 😯🗯️
Sinun kannattaisi olla yhteydessä lääkäriisi ja kertoa noista asioista hänelle. Lääkityksesi ei ehkä ole ajan tasalla.
" Lataamoa" ei kannata pelätä. Suljetulla voi joskus olla aika rauhatonta, mutta jos oma tilanne vaatii, on se parempi vaihtoehto kuin itsemurha. Hae itsellesi apua, äläkä pelkää kertoa ajatuksistasi ja äänistäsi. On tärkeä, että ymmärrät, että sairautta pitää hoitaa.
Rohkeasti vaan ota yhteyttä hoitavaan lääkäriin
Hei vaan, tuo kuvailemasi voisi hyvin olla psykoosia. Itse olen ollut suljetulla osastolla kyseisen sairauden vuoksi. Aluksi saattaa olla vaikea sopeutua osastolle ja ärsyttää hoitajat, mutta lopputulos on varmasti tuon arvoinen. Saatat tutustua ihaniin ihmisiin jakson aikana! 🙂 Onnea matkaan
kiitokset kaikille minulla on nyt ongelmia itse osastolle pääsy kun tk lääkäri ei suostu tekemään lähetettä ja olen juossut auroran päivystyksessä, mutta heidän mielestään psyykkessäni, vaikka pölisen aivan sekavia ja looginen ajattelu on vaikeaa. pitääkö jotain traagista tehdä, että saisin m1 lähetteen olen kertaan kyllästynyt jotkut ihmiset ei vaan halua auttaa ja vanhemmat toistaa samaa laulua joka kerta "jos kerran joudut osastolle, et ikinä pääse sieltä ulos ja turha sieltä on soitella" ja äitini syyttää itseään, koska naksaahdin kun minulle tämmöinen kävi hänen koupukselle toivottavasti pääsen sisään, koska harha luulojen peittely sekä terveenä teeskentely on rassaavaa kaikki muutenkin, että olen teeskenellyt viimeiset 8kk
äänet ovat muuttumaan yhtä ja kykenevät aiheuttamaan fyysistä kipua. olen nyt käynyt itsetuhoiseksi nukkuessa tai valveilla, haluan vain äänille pisteen ja kärsimyksille, pahoittelen tupla postia, minua ei vain muut kuuntele
Jos vielä kerran kävisit päivystyksessä, itsetuhoisena pitäisi päästä sisään.
Sinun on nyt ajateltava itseäsi, eikä äitiäsi.
Vanhemmille lapsen sairastuminen on aina shokki ja syyttelevät itseään.
Onnistuisiko osastolle hakeutuminen yksityisen lääkäriaseman kautta?
Tarvitset nyt apua. Voimia.
en vain jaksa enää, mikään ei mene miten pitäisi vaikka näytin hoito henkilökunalleni arpeni raajoissa, hei eivät ottaneet minun tekojeni vakavuutta
osastolle en vielläkään ole päässyt pitäisikö tkn näkyvillä tehdä itsari, että minut otetaan edes joskus vakavasti
haluan asialliseen hoitoon, en kuntouttamaan halvaantunutta raaroa mikä on minun vankilani
halvaantuminen ja rakkaiden asioiden menettäminen (harrastukset, kaverit, seksi/seksuaalisuus, kipu vapaa elämä) rassaa eniten ei pelkästään mahdollinen skitsofrenia, en vain jaksa enää
itsemurha on suurin kohteliaisuus jonka voi tehdä yhteiskunnalle. - oscae wilde