Seurustelu ja luottamus...
Hyvää päivää kohtalotoverit = muut nuoret!
Tullessani koulukotiin 21.2-05 aloin melko pian seurustelemaan erään pojan kanssa sieltä. Seurusteltuamme muutaman päivän väliin tuli toinen tyttö ja välimme menivät poikki.
2.6 tämä jätkä kysyi minua uudelleen (ei olisi kuulemma kysynyt jos ei tykkäisi minusta). Olemme nyt seurustelleet viikon verran ja todistamme raukkautemme monta kertaa päivässä -Puhelimen välityksellä-
Tavallaan luotan tähän jätkään täysillä, mutten ikinä voi antaa hänelle oikeasti anteeksi sitä, että hän ”kerran” petti minua. Uskon että tämä jätkä rakastaa minua todella, mutta pelkään sitä päivää jolloin hän uudestaan pettää minua.
Näemme hyvin harvoin ja silloinkin niin vähän aikaa, että pitäisi ottaa yhteisestä ajasta kaikki irti, mutten pysty kun minua pelottaa H****tin paljon! :´(
Hei...
Pelkääminen vie voimat ja sitten siinä unohtaa nauttia suhteesta ja rakastetustaan. Tilanne on jokotai. Kannattaa miettiä onks suhteessa mitään epäilyttävää ja voit vaikka kertoa poikäystävällesi tunteistasi, älä kuitenkaan syyllistä häntä.
Itse seurustelin jätkän kanssa joka oli pettänyt minua aikaisemmin, toisessa seurustelussamme kaikki meni juuri niin täydellisesti kuin voi!
Pelkäsin alussa että hän kävisi vieraissa tai muuta, mutta totesin että en jaksanut tuhlata energiaa siihen, joten keskustelimme poikaystäväni kanssa ja kerroin et mun luottamus on vähä vaakalaudalla, mutta et päivä päivältä luotan häneen enemmän. Pyysin häntä myös kertomaan heti jos jotain tapahtuisi. Meillä meni sen jälkeen mielettömän hyvin. Nyt tosin emme enää ole yhdessä, mutta en kadu päivääkään jonka olin exäni kanssa, hyviä muistoja jäi.
Toivon sulle kaikkee hyvää jatkossa ja se pelko ei valitettvasti helpota asioita, vaan tekee niist vaikeampia, Mut tsemppiä sulle 🙂👍
no tähän aiheeseen en osaa sanoa ku et jos pettää kerran nii sit aina. ei pidä aina kyl paikkaansa mut, jos kerta joudut pelkää et pettää sua nii sit kai pitäis ettii uus. ja muista et maailma on miähiä täys, ei se yhteen kaadu. mut mitäs sit pitäis tehä jos ei ite tiiä et pitäiskö olla jonku kanssa vai ei? esim. tykkää toisesta ihmisestä oikeesti, mut sit ku asuu nii kaukana ja sillee.. mutta kertokaas mitä pitäis sit tehä jos se ihminen jonka kans on nii sit tuntuu et vois olla jonku muun kans, mut täs on seki onkelma et tuntee olevansa "kahlittu" mut sit ei yksinkää oo kiva olla =(
Moi kaikki! (Jos joku enää edes lukee tätä)
Teidän innostuksesta ja oman harkinann mukaan meillä meni sen jätkän kans välit poikki ja nyt oon hyvin helpottunut.