Moi
Tää voi kuulostaa tosi kliseiseltä, mutta varmasti joku rakastaa. Ainakin susta välitetään. Vanhempasi eivät ilmeiseti helposti näytä sitä mutta kyllä he rakastavat. Kaverisi eivät välttämättä tiedä kuinka näyttää sen sulle.

Korppityttö kirjoitti 2.4.2016 23:26

Olen luokion kakkos luokkaa käyvä tyttö. Minulla on kavereita, mutta tuntuu ettei kukaan heistä ole sellainen ystävä,jolle voisi puhua kaikista asioista, uskoutua huolista ja murheista. Olen ollut jonkin aikaa alamaissa koska koulussa on rankkaa ja kotona riidellään paljon.☹️
Kuitenkin jo toista vuotta olen miettinyt, että rakastaako kukaan minua? Kukaan ei koskaan ole sanonut rakastavansa minua tai edes,että olisin tärkeä hänelle. Perheessämme ei ole tapana olla kovin tunteellinen ja olen opetellut piilottamaan etenkin positiiviset tunteeni tietynlaisissa tilanteissa. Siksi en joskus ennen en pitänyt halaamisesta ja koulukaverini lakkasivat halaamasta minua.
Nykyään kuitenkin kaipaan läheisyyttä ja olisin iloinen jos joku halaisi minua. En oikein tiedä mitä tehdä. En kehtaa sanoa kavereilleni,että nykyään pidänkin halauksista. Haluaisin todella ystävän,jonka kanssa voisin olla oma itseni ja puhua kaikista asioista. En vain tiedä miten voisin löytää tosi ystävän?

Moi korppityttö
Tiedän tuon tunteen hyvin, että tuntuu kuin kukaan ei rakastaisi jne. Mutta voin kertoo, ettei se varmastikaan oo totta. Kyllä sua rakastaa monikin, ehkä he eivät vaan osaa ilmaista sitä. Ja vastaan tulee viä ihmisiä jotka sen osaa sanoo ääneenkin!
Mäkään en joskus pitänyt halaamisesta eikä me mun ystävien kanssa sillain halailtu, mutta se muuttui jossain vaiheessa kun tein niin itse. Siis tarkotan et ite halasin heitä ja pikku hiljaa kaverit oppi että mua voi halata, eli joku kerta vaan halaat ystäviäs. Jos ne ihmettelee sitä sanot vaan suoraan että tykkäät halailusta nykyään ja että ihmiset muuttuu.

Toi että sulla on kavereita mutta ei oikeen ketään sellasta jolle kertoo asioita yms, niin itelläni on kans tällä hetkellä vähäb sama tilanne, niin sillai ymmärrän. Kannustan sua meneen puhuun uusille ihmisille rohkeasti. Hakeudu itseäs kiinnostavien ihmisten seuraan, ehkä joku niistä on sun tuleva luottoystävä!! Tsemppiä! Ja jaksamisia 🌻🙂🌻

Korppityttö kirjoitti 2.4.2016 23:26

Olen luokion kakkos luokkaa käyvä tyttö. Minulla on kavereita, mutta tuntuu ettei kukaan heistä ole sellainen ystävä,jolle voisi puhua kaikista asioista, uskoutua huolista ja murheista. Olen ollut jonkin aikaa alamaissa koska koulussa on rankkaa ja kotona riidellään paljon.☹️
Kuitenkin jo toista vuotta olen miettinyt, että rakastaako kukaan minua? Kukaan ei koskaan ole sanonut rakastavansa minua tai edes,että olisin tärkeä hänelle. Perheessämme ei ole tapana olla kovin tunteellinen ja olen opetellut piilottamaan etenkin positiiviset tunteeni tietynlaisissa tilanteissa. Siksi en joskus ennen en pitänyt halaamisesta ja koulukaverini lakkasivat halaamasta minua.
Nykyään kuitenkin kaipaan läheisyyttä ja olisin iloinen jos joku halaisi minua. En oikein tiedä mitä tehdä. En kehtaa sanoa kavereilleni,että nykyään pidänkin halauksista. Haluaisin todella ystävän,jonka kanssa voisin olla oma itseni ja puhua kaikista asioista. En vain tiedä miten voisin löytää tosi ystävän?

Hei Korppityttö

Minulla on aika usein sama tunne ettei juuri kukaan rakasta. Kavereita ei ole ja vanhemmatkin ovat vastaan...

Minäkin uskon että kyllä sinua varmasti kotona rakastetaan vaikka sitä ei ääneen kukaan sanoisi.

Ehkä voisit täältä tukinetissä kirjottaa jollekkin tukihenkilölle.

Hei.

Rakkaus on hyvin monimutkainen ja hankala käsite, jota jokainen näyttää omalla tavallaan. Vaikka perheesi siis ei ole sanojesi mukaan "tunteellinen", niin uskon että he silti rakastavat sinua, ja näyttävät sen sillä tavalla kuin he itse osaavat. Pienetkin teot ja eleet kertovat rakkauden määrästä paljon.

Mitä ystäviisi tulee, seuraavan kerran kun joku sinua halaa, niin kannattaa vain siedättää itsesi siihen vaikka se aluksi voi vieraalta tuntuakkin. On hyvä asia, että kaipaat läheisyyttä, etkä kylmetä itseäsi entistä enemmän. Ihminen ei ole tahtomallakaan tunteeton. Mitä enemmän piilottelet niin hyviä kuin huonojakin tunteita, sen enemmän se tulee vain sinua itseäsi satuttamaan. Tiedät sen varmasti itsekkin.

Ole avoin itsellesi ja muille. 🙂