Noin kaksi kuukautta sitten vaivuin psykoosiin. Olin itsetuhoinen ja ainoa ulospääsy, jonka näin oli itsemurha. Sain kuitenkin apua juuri oikealla hetkellä. Vietin viikon psykiatrian suljetulla osastolla, ja mulla aloitettiin lääkitys, joka poistaa harhoja ja ääniä. Se lääke auttaa mua myös nukkumaan. Nyt kuitenkin näin selvinneenä elämä tuntuu älyttömän seesteiseltä, tasaiselta ja tylsältä, ja olen alkanut kaivata sitä omaa maailmaani (psykoosia), sekavaa tilaa, jonne saatoin paeta todellisuutta. Mikään ei tunnu miltään. Ja mua surettaa suuresti, etten löydä enää sitä maailmaa.
Onko kenelläkään täällä vastaavia kokemuksia ’psykoosin jälkeen’? Tyhjyyden tunnetta, tunnottomuutta?