Petetty, nöyryytetty ja hyväksikäytetty
Kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa joten anteeksipyyntö jo etukäteen jos viestini sisältö hieman poukkoilee. 🙂
Otsikosta saattaakin jo arvata mitä asiani koskee. Olen 19- vuotias naisenalku, joka rakastui väärään mieheen. Ja sai pahemmin siipeensä kuin mitä kuvitella saattaa..
Kaksi vuotta roikuin kiinni minulle tärkeässä (tai niin hän ainakin sai minut uskomaan) ihmisessä joka näytti todellisen luonteensa vasta sen jälkeen kun oli saanut minun täysin pauloihinsa. Olin kuullut tarinoita hänen tavastaan kohdella naisia, mutten voinut uskoa että hän tekisi näin minulle. Olen luonteeltani hyvin herkkä, ehkä liikaakin ja ikävä kyllä myös aika sinisilmäinen joten uskoin kaiken soopan, mitä mies minulle syötti.
Lupaukset siitä, että meillä olisi yhteinen tulevaisuus, rakkaudentunnustukset, puheet lapsien hankkimisesta..ja kaikki oli pelkkää kylmää, laskelmoitua valehtelua. Hän vaihtoi minut lennosta toiseen naiseen hiljattain, vaikka oli antanut ymmärtää että hän haluaa vain minut. ☹️ Tunnen itseni niin naiiviksi ja satumaailmassa eläneeksi hölmöksi. Ja tämä mies ei itse myönnä tehneensä mitään väärää, tuskin hän edes tajuaa sitä.
Jälkeenpäin mietittynä olen alkanut epäillä että tällä miehellä olisi jonkin sortin persoonallisuushäiriö tai ainakin vajavuutta tunnepuolella: Hän ei koskaan halunnut puhua tunteista. Häntä ei koskaan kiinnostanut minun tunteeni, pelkkä seksi vain. Ja useimmiten hän halusi nähdä baarissa ja ylipäätänsä kännissä. Ja silloinhan niitä lirkutuksia alkoi sadella, mutta sanahelinä ei ollut aitoa vaan manipulointia jolla saada minut vuoteeseensa.
Eniten tässä sattuu se, että todellakin itse pidin ”suhdettamme” muunakin kuin pelkkänä seksinä, tunteeni häntä kohtaan olivat niin voimakkaita että välillä itkin itseni uneen yksin ollessani. Niin paljon minä häntä ikävöin. Hän oli minulle koko maailma..kunnes se maailma romahti toisten naisten kanssa vehtailuun, valehteluun, välinpitämättömyyteen. Yhtäkkiä olin hänelle pelkkä esine, jonka saattoi ottaa käyttöön silloin kun huvittaa. Näin jälkikäteen tuntuu uskomattomalta, että sallin itselleni tällaisen kohtelun niinkin pitkään.
Haluaisinkin tietää, onko teillä muilla kokemusta ns. pelimiehistä? Miten olette selvinneet kaikesta tunteilla leikkimisestä ja hyväksikäytöstä? Minua pelottaa, etten pysty ikinä luomaan tervettä pohjaa uudelle parisuhteelle kaiken tuon nöyryytyksen ja itsetunnon hajottamisen jälkeen. En tahdo enää ikinä kokea samanlaista kohtelua. 😭
Hei!
Olen itse myös 19-vuotias nuori nainen ja juuri eronnut (tai periaatteessa jätetty). Suhteemme kesti hieman yli puolitoista vuotta ja oli täynnä monia myrskyjä. Viimeiset kuukaudet itkin joka kerta kun hänet tapasin, koska jostain tuli aina riitaa. Olen itkenyt yli kaksi viikkoa joka päivä enemmän tai vähemmän, ja tällä hetkelläkin en saa itkua loppumaan. Tuntuu siltä kuin koko suhteemme olisi ollut valhetta ja hän ei olisi minua ikinä oikeasti rakastanutkaan. Luulin tuntevani hänet, mutta tuskin olen koskaan tuntenutkaan.
Itsekkin kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa ja en oikein tiedä miten aloittaa tai mitä kertoa. Niin paljon olisi vuodatettavaa, että tuntuu kuin voisin kirjoittaa siitä kirjan. Yritän kuitenkin pidättäytyä pääkohdissa.
Kun tapasin hänet ensimmäistä kertaa, en ollut kuullut hänestä mitään. Aika nopeasti kuitenkin sain selville, että hänen elämänsä oli todella rikkinäistä - ei vanhempia, ei koulua ja päivät kuluivat pilveä polttaen tai muita huumaavia aineita käyttäen. Jostain syystä en kuitenkaan antanut hälytyskellojen pirinöiden minua häiritä vaan ihastuin häneen täysin. Kuukaudet menivät eteenpäin ja minä vain rakastuin häneen syvemmin ja syvemmin. Yritin parhaani mukaan auttaa häntä elämässä parempaan päin. Yritin rajoittaa hänen aineiden käyttämistään ja laittomuuksiin sekaantumista, mutta epäonnistuin täysin. Nykyään hän on vain siirtynyt pahempaan päin. Tämän takia olen joutunut kuulemaan häneltä niin paljon valheita, että nykyään en tiedä oliko puoletkaan hänen tarinoistaan totta.
Olen ymmärtänyt kuinka paljon hän minua käytti hyväkseen ja manipuloi, tai ainakin välillä ymmärrän. Siksi sydämeni onkin täysin sirpaleina ja en tiedä enää mitä minun pitäisi tehdä. Hän ei minulle paljoa tunteistaan tai ongelmistaan kertonut. Siksi riidat vain pahenivat, koska hän ei halunnut niitä selvittää. Usein itkin hänen vieressään ja tämä vain istui läppäri sylissään sängyllä. Useita kertoja hän minua uhkaili "josset lopeta itkemistä minä lähden tuosta ovesta nyt". Mielialanvaihtelut ja vieroitusoireet kävivät koko ajan päälle. Jouluni meni täysin pilalle, koska hän kiukutteli ja huusi minulle. Hän teki katteettomia lupauksia ja jätti tulematta niin monta kertaa. En saanut häneltä luvattua lahjaa, kun täytin 18 vuotta, tai kun peruin menoni, että voisin häntä nähdä, tämä ei tulekaan.
Hän osasi valehdella ja kääntää kaikki täysin toisin päin. Välillä tuntui, että kun hän oli tehnyt jotai väärin niin lopulta kuitenki minun olisi pitänyt jotenki olla pahoillaan ja pyytää anteeksi. Hän kohteli minua niin törkeästi ja kuitenki "kestin" kaiken. En edes itse tiedosta mitä kaikkea hän on minulle tehnyt, mutta tunnen sen sydämessäni. Hän on pettänyt minua ja oletti, että, koska sain tietää siitä monia kuukausia myöhemmin, minun olisi pitänyt antaa se heti anteeksi. Hänen sydämensä on kivi kova eikä hän ymmärrä kuinka on minua satuttanut. Olen kuulemma hänen omaisuuttaan ja koska olen niin monesti antanut hänellä anteeksi, luulee hän voivansa siksi kohdella minua ihan miten haluaa ja palaan aina hänen luokseen.
Monesti hän minulle rakkauttaan tunnusti ja suhteen alkupuolella jopa minulle pari kertaa itkikin. Olen kuullut hänen kaveriltaan tarinoita mitä kaikkea p**kaa hän on minusta puhunut ja kuinka hän on muita tyttöjä yrittänyt. En tietysti tiedä kuinka totta nekään ovat, koska hänkään ei ole niin luotettava persoona. Sain lukea hänen facebook keskusteluista, kuinka hän oli monella tytölle ehdottanut seksiä ja flirttailut. Hän oli myös pitkään ihastanut toiseen tyttöön, jota hän yritti saada itselleen. "Jos olisin oikeasti hänet halunnut, olisin hänet saanut", tuota hän minulle hoki. Hän sai minulle uskoteltua, että minä olin oikeasti se jonka hän halusi ja jota hän rakasti. Hän myös sanoi ettei tiedä miksi flirttailee toisille ja satuttaa minua. Monesti hän myös epäili minua pettämisestä ja valehtelusta. Kuitenki hän itse sitä vain teki, ja uskon ettei pettäminen jäänyt yhteen kertaan.
Sain loppuvaiheessa suhdetta kuulla hänen mummoltaan, että hänellä on pienenä huomattu olevan ADD. Tämä on selittänyt paljon hänen käytöstään, mutta silti hän ei olisi minua niin saanut kohdella. Hänellä ei ole siihen lääkitystä ja siksi lääkitsee itse itsensä huumeilla. Siis loppujen lopuksi hänen käytöksensä johtuu ADD:stä, huumeista, vieroitusoireista ja vaikeasta lapsuudesta, joka on hänet huonoille teille opettanut.
Nyt tilanne on se, että sanoin kuukausi sitten hänellä etten tiedä enää haluanko olla hänen kanssaan. Olemme nähneet sen jälkeen suunnilleen kolme, neljä kertaa. Viimeisen kerran jälkeen hän ei ole ottanut minuun yhteyttä ilman että minä olisin ensiksi häneen. Noin puoleen viikkoon hän ei ole enää vastannut ja itse haluisin keskustella hänen kanssaa asian täysin selväksi. Hän on siis kylmästi jättänyt minut ilman että olisi asiasta minulle kertonut.
En tiedä auttoiko tarinani sinua, mutta itselle tuli edes hieman parempi olo. Et ole siis yksin! Pelkään myös pääsenkö tästä ikinä täysin yli ja kuinka tämä tulee vaikuttamaan tuleviin suhteisiini. Voin sanoa että en pysty luottamaan ihmisiin samalla tavalla kuin ennen ja minusta on tullut mustasukkainen hirviö. En omista enää itsetuntoa ja en ole syönyt enää entiseen tapaani. Mielialani heittelevät koko ajan - kirjoitin tätä viestiä vähän yli tunnin ja kerkesin itkeä, nauraa ja lopulta taas itkeä. Piilottelen pahaa oloani ja uskottelen melkeinpä kaikille että asiat ovat hyvin. Edes kämppäkaverini ei tiedä tästä. Pahinta tässä onkin, että jouduin pitämään välivuoden, koska en päässyt minnekään kouluun ja töitäkään ei ole löytynyt, joten istun päivät pitkät toimettomana kotona. Minun on vaikea puhua tästä ystävilleni ja siksi olenkin miettinyt pitäisikö minun hankkia ammattiapua. Toivottavasti pääset hänestä pian yli ja löydät jonkun joka ansaitsee juuri sinut ja huomaat että kaikki eivät ole pettäjiä! "Kenenkään ei tarvitse kestää tuollaista!" tuota paras ystäväni minulle aina muistuttaa - ystäväni joka tilanteestani eniten tietää. Kai sinulla on joku jolle puhua, koska itseäni pidin kasassa pitkään hänen avullaa, mutta nykyään se ei vaan enää riitä. Jos jotain positiivista kokemuksistamme pitää löytää, olemme ainakin oppineet jotain, tulevaisuudessa osaamme toivottavasti välttää samanlaiset tilanteet ja emme tekisi enää samoja vanhoja virheitä.