Asun avoliitossa aivan ihanan miehen kanssa, mutta pelko hänen menettämisestään on koko ajan läsä tässä suhteessa. sairastan paniikkihäiriötä joka sai alkunsa kun pitkään jatskunut kriisi edellisen avomiehen kanssa päätyi eroon vaikka kumpikaan sitä ei todellisuudessa halunnut,sain silloin kohtauksia monta kertaa päivässä ja päivittäin, eron jälkeen sain aikaiseksi mennä lääkäriin hakemaan lääkkeet ja lähetteen terapiaan.

olen seurustellut muutaman kerran suhteessa joissa on ollut henkistä ja fyysistä väkivalta, ja edellisessä suhteessa se oli pääasiassa henkistä nimittelyä ja alentamista, rakastin miestä silti kovastti ja toivoin hänen vain muuttuvan.. erostamme oli kulunut noin vuosi kun tapasin nykyisen mieheni ja olemme nyt seurustelleet vuoden verran. rakastamme toisiamme kyllä ja viihdymme toistemme kanssa. en vaan saa ajatustani pois päästä että tämä suhte kestää. hän ei hermostu, ei huuda ei hauku ja aivan päinvastainen kun edellisessä ex-mieheni. olen saanut häneltä paljon tukea ja olen puhunut pelostani hänelle, että pelkään hänen menettämistään ja hän vakuuttaa kyllä että mitään pelättävää ei ole..

hänellä on paljon naispuolesia ystäviä joiden kanssa on paljon yhetydessä, myös ex tyttöystävinsä kanssa. jotenkin vain pelko menneistä suhteissa painaa mielessä menneistä pettämisistä ja muista.. kovasti haluisin luottaa mieheeni ja saada tämän turhan pelon pois päästäni, ennemmin tälläistä ei ole ollut ja pelkään todella tämän pilaavan suhteen kun turhaa hermoilen ja pelkään..
ehkäisymme petti ja tein raskauden keskeytyksen muutama kuukausi sitten. mietimme pitkään pitäisimmekö lapsen mutta yheisiellä päätöksellä ja mietinnällä olimme sitä mieltä että aika ei ole kypsä ja haluaisimme lapsellemme parasta sitten kun aika olisi. olen ollut hieman masentunut keskeytyksen jälkeen ja enemmän tukea tarvisin mutta ehkäse painaa mieheni mieltä yhtälailla..
välillä tuntuu että mieheni ei täysin ymmärrä pelkoani ja tunteitani kun ei itse sairasta, mieleni on herkkä ja vanhat haavat on vielä paranematta, mutta todella rakastan häntä ja haluan tehdä kaikkei että tämä suhde toimii..

joskus pelkään kovasti sanoa mitään tuntyeista tai muusta kun pelkään menneitä.. ennen saatoin saada silmilleni tai muuten loukkattua sisintäni jos toin ajatuksiani suhteessa julki ja vaikka tiedän että tämä suhde on erilainen ja niin ei käy niin ajatus on silti järkkymätön.. kovasti haluasin näistä menneisyyden möröistä eroon..☹️