Jos roikut paljon netissä, niin eikö sun kannattaisi kirjottaa tämän foorumin net-tukeen ja aloittaa sieltä avun hakeminen?
Heippa

Kuoleman pelko on normaalia. Mullakin on paniikki häiriö mutta nyt en voi syödä lääkkeitä raskauden takia.
Kuitenkin, ihmisille tulee usein pelko kuolemasta monta kertaa elämänaikana.
Kun olin itsemurhan partaalla itkin valmiiksi niitä ihmisiä ketä menetän vaikka tavallaan en tuntenut mitään.
Sun kannattaa puhua asiasta jonkun kanssa, koska se voi mennä vielä pahemmaksi.

sari21 kirjoitti 15.12.2009 22:39

mulla on välillä kuoleman pelko. mä pelkään koko ajan et mä kuolen. sit mä pelkään että mä menetän kaikki. tuntuu että kaikki vihaa mua. 😭 sit mua pelottaa koko ajan. mä saan usein paniikki kohtauksia ☹️ sit taidan olla nettiriipuvainen. 😟 sit oon sortunut alkoholiin että saan pahan oloni pois. sit välillä satutan itseäni että saan sen pahan olon pois. se helpottaa vähän aikaa mut sit se pahenee se olo. 😞 mä en jaksa elää mut silti pelkään kuolemaa. ☹️ mitä mä teen?? mun on nii paha olla....

Mihin Sinä pelkäät kuolevasi? Fyysiseen tai psyykkiseen ongelmaan? Onnettomuuteen? Mihin? Sitten: miksi pelkäät sitä? Tarkoitan tällä että onko siihen jotain "todellista syytä"? Siis siihen pelkoosi. Tiedätkö.

Minäkin saan paniikkikohtauksia välillä enemmän, välillä vähemmän, välillä en lainkaan. Jos "kaikki on hyvin", en panikoi, enkä suuremmin murehdi. Elämä tuntuu ihan hyvältä. Vaan jos "huonompaa aikaa", niin en todellakaan osaa ajatella esim.ettei paniikkikohtaukseen kuolisi, etteikö jotain pahaa kumminkin pian tapahtuisi, jne. 🤔
Se on raskasta. ☹️ Onko Sinulla minkäänlaista lääkitystä, tai mitään "hoitokontaktia" mihinkään?

Vielä: Miten se nettiriippuvuus? Millälailla sellainen ilmenee? Minä en siitä oikein tiedä, en ole ottanut selvää.

Koitathan jaksaa! Jonain päivänä siitä on kumminkin tosi onnellinen, vaikkei se nyt siltä tuntuisikaan. Paskoina aikoina sitä vaan ei aina osaa(jaksa) uskoa siihen. 😝

Moikka sari21,

Jatkuva pelon tunteiden kanssa eläminen on varmasti raskasta. Itselläni ainakin pelko virheitä ja torjutuksi tulemista kohtaan on jokapäiväistä. Toivoisin olevani hiukan rennompi, sillä tajuan, että stressaamiseni ehkäisee elämääni. Sinun arkesi vaikuttaa vaikeammalta, eikä tarkoitukseni ole väheksyä pulmiasi. Halusin vain osoittaa, että et ole ainut, joka pelkää ja panikoi. Pelot ovat mielestäni liian vaiettu aihe. Ei ole terveellistä, että vahvuutta ihaillaan niinkin paljon. Se estää monia hakemasta apua.

Osaatko sanoa, mistä tunteesi siitä, että kaikki vihaisivat sinua, on peräisin? Onko sinulla vaikeita kokemuksia toisista ihmisistä? Minulla on ja niin varmasti monella muullakin.

Sinulla on toivoa; tiedostat, että voit käsitellä pulmiasi paremmin. Suosittelen sinulle Ben Furmanin kirjaa Perhosia vatsassa. Ehkäpä se antaisi sinulle rohkeutta ja voimaa avun hakemiseen.

Tsemppiä! 🙂👍