Olen 18 vuotias tyttö joka asuu vielä kotona. Minulla on kehitysvammainen pikkuveli,jota rakastan yli kaiken, mutta tietenkin tämä vaikuttaa koko perheeseen ja kotona on usein rankkaa. Olen tosi huolissani äitini puolesta. Hän hoitaa veljeäni niin paljon esim. hän on valvoo öisin(veljeni kanssa, kun hän ei pysty nukkumaan)tekee ruokaa veljelleni(koko ajan sillä veljeni syö kuudesti päivässä) ja istuu usein tietokoneen ääressä järjestämässä veljelleni paremmat hoidot.

Äitini stressaa koko ajan eikä ikinä lepää. Viime aikoina äitini on näyttänyt kamalalta ja kuulen usein kuinka hän itkee vessassa. Äitini ei jaksa puhua kanssani yhtä paljon kuin ennen eikä jaksa kuunnella mun juttuja enää. Hän oli ennen pirteä ja tosi kiva ihminen mutta tuntuu kuin olisin menettämässä oman äitini. Vuoden aikana hän on meinannut kolaroida kolmesti ja kahdesti hän on ajanut ojaan. Hän sanoo ihan outoja asioita ja on alkanut unohtaa asioita(vaikka hän on ainoastaan 47v). Näin pahasti on ollut ehkä 2 vuotta,mutta veljeni on 15 joten niin kauan ätini elämä on ollut tosi rankkaa.

Pelkään tosi paljon että äitini saa hermoromahduksen tai sydänkohtauksen. Rakastan äitiäni ja tahtoisin vanhan äitini takaisin.En pysty puhumaan kenenkään kanssa tästä.