Parantuunko sitä koskaan
Olen reilu parikymmpinen nainen mietin koko ajan, että paranenkohan koskaan ns. täydellisesti masennuksesta. Minulla todettiin ensimmäisen kerran virallisesti masennus noin neljä vuotta sitten, mutta muistan jo alakoulussa olleen masennuksen oireita ja olin hyvin ahdistunut. Neljä vuotta sitten minua hoidettiin lääkkeillä ja kävin juttelemassa psykologin kanssa. Nyt noin puoli vuotta sitten hakeuduin uudestaan hoitoon, koska olen taas uudellee pahasti masentunut. Nyt minulle diagnosoitiin vaikea masennus.
Viime kerralla kun lopulta ”parannuin” niin päätiin, että en tahdo enää koskaan masenutua. Se oli niin kauheaa ja rankkaa aikaa. Olen uudestaan taas tässä tilanteessa ja saan ihan hyvin apua (taas määrätty lääkkeet ja psykologille), mutta en jaksa taas sairastaa. Mitenkä minun oikein käy? Olenko onneton koko elämäni? Onko sellaisessa elämässä sitten mitään järkeä? Pelkään sitä, että jos nyt taas parannun olenko parin vuoden päästä taas samassa tilanteessa. Tuntuu, etten pääse ollenkaan elämään elämääni.
Tilanteesi kuullostaa hyvin tutulta, olen myös reilu parikymmpinen nainen ja käynyt läpi vaikean masennuksen joka on alkanut varmasti jo alakouluiässä. Vasta kuitenkin ammattikoulun keskeytyminen herätti niin että tajusin lähteä hakemaan apua, kävin läpi yli kahden vuoden viikoittaisterapian ja sain lääkkeet, lopulta voimaannuin ja olen päässyt kiinni elämään ensimmäistä kertaa vuosiin.
Silti sama pelko ajaa minua, mitä jos yksi päivä huomaan etten jaksa enää, miten voin olla näin heikko, syytän itseäni ja ajaudun samoille urille kuin ennen. Elämä masennuksen kanssa on itselleni jatkuvaa taistelua mutta elämän pitää voittaa!! Niin kauan kuin sinä itse uskot edes vähän siihen että haluat parempaa itsellesi ja ansaitset hyvän elämän, kaikki järjestyy kyllä. Mä vajoan siihen toivottomuuden mustaan kuoppaan usein mutta älä menetä toivoasi!! ikinä!
Mä olin aivan varma että mun elämällä ei ole mitään tarjottavaa, ei tarkoitusta ja mulla ei ole tulevaisuutta koska olen viallinen, saamaton, heikko ihminen joka ei ansaitse mitään hyvää.. Nyt kuitenkin olen 2 vuotta ollut samassa työpaikassa vakinaisena työntekijänä, mutta terapian kautta sain sellaiset työkalut jotka auttavat minua eteenpäin, uskon siihen että asiat selviävät ja minä pystyn siihen. Sinäkin pystyt, tiedän että pystyt. Päästä pelosta irti ja jos masennut, se on kamalaa ja surullista, mutta sinä pääset siitä yli!! 🙂🌻 Vaikka me ei koskaan parannuttaisi täysin niin kunhan jaksamme taistella, annetaan elämän voittaa ☺️❤️
en haluaisi masentaa lisää mutta tuskimpa sitä koskaan parantuu täysin, mutta sen masennuksen kanssakin oppii elämään! 🙂 olen itse 25v ja käynyt pienestä pitäen erilaisissa hoidoissa kaikennäkösiin päänsisäsiin vaivoihin.. taannoin psykologi sanoi että elämässä tulee väistämättä ylä ja alamäkiä. niitä vaan iän myötä oppii käsittelemään paremmin 🙂 minusta taas tuntuu että kun selätän toisen vaivan niin tulee joku muu vaiva kahta kovempana takaisin 😀