Hei!
En tiedä miten aloittaisin tämän, mutta yritän parhaani. Olen 17 vuotias tyttö joka käy amiskan toista vuotta. Minulla on vakava masennus ja käyn psykologilla joka toinen viikko. Viime käynnillä mietimme että vaihtaisin paikkaa toiselle osastolle jotta saisin lisää käyntejä. Minulla on myös lääkitys joka auttaa jollain tavalla. Vanhempani ovat eronneet ollessani 13 vuotias. Asun tällä hetkellä äitini luona. Isäni luona käyn joka toinen viikonloppu.

Mutta menen nyt asiaan. Minulla on vaikean asteen skolioosi joka tulee todennäköisesti vaikeuttamaan tulevaa työtäni. Ollessani 13 minulle tuli käyttöön korsettihoito jota piti käyttää 23h päivässä. Jopa nukkuessa. Hyvin epämukava sekä vaikea käyttää. Se vaikutti minun pukeutumiseeni, liikkumiseeni sekä mukavuuteeni. Pidin sitä semmoiset puoli vuotta kunnes vanhempani erosivat. Romahdin täysin, enkä voinut enää pitää korsettia. Siitä sai kuulla huutoa ihan joka päivä. Välillä se korsetti lenteli pitkin taloa. En vain voinut enää pitää sitä. En pystynyt. Minua kiristettiin laittamaan se monilla keinoilla. Panin aina vastaan. Tällöin minun elämästäni tuli hyvin vaikeaa. Muistan sanoneeni ääneen itselleni ”enkö voisi jo kuolla”? Pidin korsettia puolitoista vuotta.☹️ Tässä on yksi syy miksi minun itsetuntoni on huonolla mallilla. Mutta syyt eivät lopu tähän.

Minulla on myös ”kraniosynostoosi” joka tarkoittaa ”kallonluutumishäiriötä”. Se on harvinainen joka ilmenee pienillä lapsilla. Ollessani pieni minun kalloni on luutunut umpeen liian aikaisin. Jolloin minun aivoilleni ei ole jäänyt tilaa kasvaa. Ja kallon muoto epämuodostuu. Minut on leikattu helsingissä ollessani 6v. Tämä ei vaikuta minun elämääni millään tavalla. Paitsi. Naamani ei ole aivan tasainen. Pidän itseäni rumana ja inhottavana. Kyselen aina itseltäni ”Miksi juuri minä? Miksi minulle?” Muistan lääkärin sanoneeni näin ”kyllä sen huomaa että nenä ja suu ovat vinossa, sekä otsa on hiukan epätasainen”. Tämä on suurin syy minun huonoon itsetuntooni. Pidän itseäni rumana. En halua olla kavereiden kanssa siksi koska häpeän itseäni. Josku en edes pysty menemään ulos. En tiedä miten saisin asian parannettua. En usko että edes pystyy. Vihaan itseäni. En voi katsoa itseäni peilistä. Mitä tehdä????