Hei. Aloitan näinkin iloisella toteamuksella kuin että helvetti ovat toiset ihmiset. Tätä Sartren lausetta olen pohtinut ja kirjoittanut moniin paikkoihin, viimeksi psykologian esseeseen ryhmätyöstä. Ongelmani on vain se, etten ymmärrä, miksi näin ajatteleva ihminen kaipaa niin katkerasti toista ihmistä lähelleen.
Olen siis 16-vuotias poika, lukion ensimmäisellä. Vielä yläasteella minulla ei ollut mitään vaikeuksia siinä, etten ollut ikinä seurustellut. Ajattelin, että kyllä lukiossa ”tärppää”. Eihän kissa karvoistaan mihinkään pääse.
Pari kuukautta sitten paras kaverini alkoi seurustella. Vaikka hän viikko sitten jo erosi, olen silti yrittänyt hammasta purren kestää. Pahinta oli se, ettei hän tuntunut tajuavan, miltä minusta tuntuu, vaikka yritinkin puhua. Minusta tuntuu paikoittain niin pahalta, että haluaisin karjua hänelle päin naamaa. Hän sanoi, ettei aio pysyä kauaa sinkkuna. Toisilla on varaa valita.
Tiedän kyllä suunnilleen mistä johtuu, etten seurustele. Nimimerkkini mukaan olen kyyninen ja skeptinen. Kaverini ovat joskus ärsyyntyneet siitä, että annan heidän kuulla siitä että olen niin hyvä koulussa. Yksikin kaverini sanoi minulle suoraan omaavani narsistisia piirteitä. Niin, kukapa haluaisi tällaisen itsekeskeisen ihmisen kanssa viettää aikaansa. Kaiken lisäksi olen aina vain omaa mieltäni, en kykene kompromisseihin.
Tuntuu, että kaikilla kavereilla on tyttöjä vaikka kuinka paljon, joille edes puhua. Minulla on elämäni aikana ollut kaksi tyttöä, joiden kanssa on voinut puhua. Ja toiseen kun olin ihastumassa, hän murskasi sydämeni.
Kuuntelen juuri CMX:n Linnunrataa, jossa lauletaan: ”Pian, sano minulle pian, että vielä on aikaa.” Minä olen niin kärsimätön, etten jaksa odottaa. Koko aika tuntuu pahemmalta. Mutta en itke. Olen siihenkin liian kyyninen.
Kyllä sä jonain päivänä uskallat ottaa sen askeleen, vaikka se tuntuisi pahalta. 🙂 Sulla on vielä paljon aikaa kerätä itsevarmuutta, oot niin nuori vielä! Itselläni oli kaikki tällaiset seksuaaliset kokemukset vasta 18-vuotiaana (tai no vasta ja vasta: joillakuilla on kaksikymppisinä, joillakuilla ei koskaan) eikä harmita yhtään. ^^
Muista kuitenkin vastedes, että vaikka nainen tai mies ois kuinka puoleensavetävä, niin ei kaikki vastakkaisen sukupuolen edustajat hänen peräänsä kuolaa. 😀 Ihastuminen ja rakastuminen on loppujen lopuksi aika sattumanvaraista, se ei tapahdu automaattisesti kun tutustut vastakkaisen sukupuolen edustajaan - ei sinun kohdallasi eikä sen uuden tuttavuudenkaan kohdalla. Ja yritä päästä siitä kaikki tai ei mitään -ajatelusta eroon, älä ole niin ehdoton.
Varmasti tapahtuu jotain hyvää, kaikille tapahtuu! Mutta tosiaan, älä etsimällä etsi sitä seurustelukumppania, pidä vain silmät auki ja tutustu tyttöihin ihan vain kaverina. Siitä sitten eteenpäin, kun oikea naikkonen tulee vastaan. 😉
Hyvää kevään jatkoa sulle, pidä lippu korkealla! 🌻🙂🌻
IisaMari
Niin ja yksi käytännön asia vielä:
Tukihenkilö pyrkii vastaamaan viestiisi viiden päivän kuluessa. Jos hän ei kuitenkaan vastaa siinä ajassa, voit lähettää asiasta palautetta ylläpidolle.
Kiitos paljon rohkaisusta.🙂 Valitettavasti tuo, että minun kerrotaan olevan nuori ja olevan aikaa, ei auta yhtään. Ei se ärsytäkään, muttei auta.
Tuon seksuaalisuuden suhteen koen olevani omituinen. Minä heitän äärettömän härskiä läppää, joka saa monet punastumaan, mutta sitten kun minulle puhutaan ihan oikeasti oikeasta seksistä, en osaa vastata vaan jään miettimään hirveän kauan. Tämä kyseinen tyttö, ihan niin kuin sinäkin nyt teit, kertoi ihan havainnollistamismielessä, että on menettänyt neitsyytensä 14-vuotiaana. Se oli minulle ehkä se kaikkein suurin isku. Se johtuu tietysti siitä, että koska itse olen niin uskomattoman kokematon, seksi on niin kaukana, ettei sitä edes erota paljain silmin.
Arvostan todella paljon antamaanne apua, mutta minusta tuntuu, että kaikki kenen kanssa keskustelen, ovat minua paljon kokeneempia ihmissuhteissa, vaikkei näin oikeasti olisikaan. Joskus olisi mukavaa keskustella sellaisen kanssa, joka on täysin samalla viivalla. Olen taas liian vaativa.😞
Ja tukihenkilöni on vastannut minulle ihan aikataulun mukaisesti.
Tässä on niin herkullisia aiheita, etten malta olla vastaamatta! 😀
Ensinnäkin minun on sanottava, että on aivan mahtavaa, että sinusta tuntuu paremmalta. Itselläni tuon tunteen tultua alkoi kaikki mennä parempaan suuntaan, kun aloin uskoa kaiken järjestyvän. En siis väitä sinun keksineen pahaa oloasi, tarkoitan vain, että kun masennuksesta alkaa toipua, niin alkaa katsoa maailmaa eri tavalla ja yhtäkkiä huomaa yllättävän paljon positiivisia asioita.
Ja täytyy sanoa, että olen sinua tosiaan vanhempi, mutta aivan varmasti kokemattomampi. Tämä ei johdu siitä, etten olisi halunnut, eikä itseasiassa tilaisuuksien puutteestakaan. Enempää paljastamatta sanon, että kyseessä on eräs sairaus, jota ei voi hoitaa. Ihan selvyyden vuoksi on sanottava, että kyseessä ei ole sukupuolitauti eikä minkäänlainen tarttuva sairaus... 😋 Mutta siitä on ollut vaikea päästä yli ja hyväksyä se. Vain muutama lähin ystäväni tietää asiasta. Otin tämän esille, koska voin todellakin sanoa, että osaan samaistua tilanteeseesi. En nimittäin ole myöskään ikinä seurustellut, sillä en haluaisi laittaa tätä painolastia kenenkään harteille tai tuntea syyllisyyttä siitä.
Mutta takaisin sinuun. 😀 Ajattele asiaa näin: kenenkään ei tarvitse tietää kokemattomuudestasi, ellet itse halua heidän tietävän. Tietysti kun jonain päivänä löydät sen tytön, jonka kanssa haluat kokeilla näitä asioita, kannattaa ainakin hänelle siinä tilanteessa kertoa. Mutta itse olen aina osannut väistää nämä kyselyt ja sanonut vain, että tämä on se asia, josta en kerro sen enempää. Ei kukaan yleensä enää kysele mitään, eikä oikeastaan edes ihmettele sen kummemmin. Yleensä ne, joilla kokemusta ei ole, haluavat kiusata muita siitä ja kysellä kaikkea. Eikö sitä sanotakin että siitä puhe mistä puute...
Vielä tuosta härskiydestä. Voisiko olla, että heität tietynlaista läppää peittääksesi kokemattomuutesi? Monet pojat itseasiassa tekevät niin, kuvitellen, että "hyökkäys on paras puolustus". Kuulostaa siltä, että vitsailet seksistä ja yrität siten esittää tietäväsi siitä paljon ja olevasi kokenut. Tämä on itseasiassa turhaa, sillä harvemmin tytöt lämpeävät pojalle, joka tekee selväksi, että he ovat tälle vain uusi sulka hattuun. Eikä kokemattomuus ole oikeastaan noloa, vaikka monet niin luulevatkin. Itseasiassa jos oikeasti välittää jostakusta, voi olla kiva ajatella, että on aivan erityinen, kun tämä on säästänyt itseään jotakuta erityistä varten, ja itse on nyt se erityinen henkilö. 🙂
P.S. IisaMari, pakko sanoa, että olen useimmiten aivan samaa mieltä viestiesi kanssa. Harvoin kuulee noin kypsiä ajatuksia, vaikka olen saanut käsityksen, ettet kuitenkaan mikään ikäloppu ole 😋
(Voi ei. Toivottavasti se läppä ei ole sovinistista läppää. Silloin tytöt ei ainakaan innostu, jos heität heille naisvihaajavitsejä 😀 sori en vain osaa lopettaa tänne vastaamista xD)
Nyt saattaa tietysti olla, että se kaikkein pahin olo alkaa helpottaa. En vain vieläkään uskalla lähestyä yhtään ketään, sillä olen sitä mieltä, etten kestäisi taas uutta pettymystä. Vajoaisin vain takaisin yhä syvemmälle.
Toivottavasti et ymmärrä asiaa niin, että häpeäisin täydellistä kokemattomuuttani. Se ei hävetä, harmittaa vain senkin edestä. Kyllä kaikki ystäväni tietävät, ettei minulla mitään suhteita ole ikinä ollut. Kyllä minä voin sen tunnustaa ja seistä sanojeni takana.
Tuo on ihan totta, mitä sanoit kokemattomuudesta. Kuten sanoin aiemmin, minulle tuli kaikkein pahin olo ihan vain siitä, että tämä kyseinen tyttö oli vain seurustellut ja jopa menettänyt neitsyytensä. Minä en kestä nähdä noin paljon kokeneempaa ihmistä. Se saa minut inhoamaan tuota ihmistä, vaikka hänellä olisi paljon hyviäkin puolia. Tiedän myös, että teen tästä turhankin ison numeron. Minä tulen aina olemaan viimeisten joukossa ihmissuhteissa.
En minä sovinistinen ole, mutta tunnustan, etten voi ymmärtää feministejä. Enkä minä niille kahdelle tytölle, jolle olen puhunut, ole mitään naisvihaajaläppää heittänyt.
Ja sonrisalle: otan osaa sairauteesi.🙂🌻 Kaverini epilepsia on saanut minut miettimään näitä elinikäisiä sairauksia, joita ei voi hoitaa.
P.S. IisaMari, pakko sanoa, että olen useimmiten aivan samaa mieltä viestiesi kanssa. Harvoin kuulee noin kypsiä ajatuksia, vaikka olen saanut käsityksen, ettet kuitenkaan mikään ikäloppu ole 😋
Voi kiitos sonrisa! 🙂 Olen vielä tällainen pikku tyttönen, kakskytä täytän kohta. 😀 Mäkin olen ollut hyvin mielissäni näistä muiden kirjoittamista viesteistä tässä ketjussa, kaikki kyynikolle vastanneet ovat mielestäni olleet asiallisia ja fiksuja ja sanoneet hyviä pointteja. ^^
i'm addicted of this conversation 🙄
joo siis nyt kun vetäsit tuon mitä mielenkiintoisimman aiheen - feminismin - tähän mukaan, niin pakko puolustaa kyseistä aatetta 😀
koska vaikka niin moni (yleensä mies) syyttää feministejä miesvihasta, niin alunperin feminismi on ollut sitä varten, että naisten asemaa parannetaan niin, että maailmaan syntyisi tasa-arvo. koska naisten asema oli feminismin syntyessä niin huono, aate sai nimen feminismi.
nykyään naisten asema on sen verran parempi, että feminismi-sana on ehkä vähän liioiteltu. pikemminkin pitäisi puhua tasa-arvon kannattamisesta.
mutta ne henkilöt, jotka ovat alkuperäisen, todellisen feminismin kannattajia, ovat nimenomaan tasa-arvon kannattajia. feminismi syntyi tasa-arvon kannattajien käsissä, ja heidän käsissään se edelleen on. ne, jotka vihaavat miehiä, mutta väittävät olevansa feministejä, valehtelevat, sillä aito feministi on aina ja vain tasa-arvon kannattaja.
this is how i see it 🙂
Olet täysin oikeassa siinä, että ennen naisten asema oli paljon huonompi kuin nykyään ja on täysin oikeutettua, että syntyi tällainen liike. En tietenkään hyväksy sitä, että naisen euro on noin 80 senttiä yms.
Varmaan saatan olla omien uskomusten sokaisema (niin kuin yleensä), mutta en hyväksy myöskään kaiken maailman kiintiöitä ja lasikattoja, että naisille pitää antaa työpaikka vain sen takia, että sattuu olemaan nainen. Kaikki aatteet sokaisevat, jos niille antaa liikaa valtaa. Yleensäkin inhoan kaikkia aatteita, sillä mielestäni ne pakottavat yksilön tekemään niin kuin joku muu käskee. Jokainen ihminen on oma itsensä ja saa tehdä täysin omat valintansa piittamatta muista. Näin minä näen maailman, kuten yleensäkin: pessimistisesti. Kiitos paljon IisaMarille asian selventämisestä!🙂
Vaikka sanoin että pahin olo saattaisi helpottaa, eilen tuntui taas niin yksinäiseltä ja pahalta ettei sanotuksi saa. En tiedä mitä tässä oikein pitäisi tehdä. Olen niin pettynyt kaikkeen: aatteisiin, muihin ihmisiin ja ennen kaikkea itseeni.😞
Olen kyllä siinä suhteessa samaa mieltä, että vaikka naiseuden ei pitäisi olla este työn saamiselle, ei sen pitäisi olla yhtään sen positiivisemmin vaikuttava tekijä kuin miehuudenkaan.
On kuitenkin hyvä, että on aatteita, jotka pitävät eri ihmisryhmien puolia, sillä pitäähän sitä jonkinlaiset säännöt olla: ei kellään ole oikeutta kohdella jotain ihmisryhmää huonosti ihan vain siksi, että "olen vapaa tekemään kuten itse haluan". Vaikka tuskin tätä tarkoititkaan, mutta sanon sen silti havainnollistavana esimerkkinä.
Jos masennus vaivaa eikä päästä irti, on aina mahdollista hakeutua psykiatriseen hoitoon. Kouluterveydenhoitaja voi antaa lähetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle, missä sitten arvioidaan hoidon tarpeesi.
Tsemppiä! 🌻🙂🌻
Olen ajatellut käydä aluksi kouluterkkarilla. Varmaan puhuminen auttaisi. Pitää nyt katsoa mihin tämä paha olo on oikein menossa. Joskus tuntuu tosi hyvältä, ettei mikään voisi satuttaa, ja hetken päästä kaikki on päin helvettiä eikä mitään jaksaisi. Se varmaan kuuluu tähän ikään, mutta se ei silti ole mikään lieventävä asianhaara. Jos jaksaisi maanantaina.
Kiitos paljon IisaMari🙂
Kyynikko23 kirjoitti 24.1.2012 15:30
Hei ja kiitos vastauksesta!🙂
Olet oikeassa. Olen aivan liian ankara itselleni, mutta vielä pahempaa, että teen sitä muille. On minulla paljon hyviä ominaisuuksia, jotka varmaankin ovat ne syyt, että minulla ylipäätään on kavereita. Kuitenkin nämä pahat ominaisuudet, kuten juuri satunnainen omahyväisyys ja kyynisyys, karkottavat läheltäni myös paljon ihmisiä.
Kyllä minä tiedän, etteivät yläkoululaiset tai edes lukioikäisetkään seurustele paljon. Siinä on yksi asia, jota yritän hokea itselleni, mutta sen ymmärtäminen ei vain onnistu. Mielestäni yleinen "seurusteluprosentti" ei auta siinä, jos itsestäsi tuntuu todella pahalta. Ja yksikin seurusteleva pari, jonka näen koulun käytävillä, on liikaa.
Pessimismi ja kyynisyys ovat ne piirteet, joista minulle huomautellaan. Välillä tuntuu myös siltä, etten pysty tuntemaan empatiaa, sillä tällä kyseisellä kaverillani on todettu epilepsia ja hän joutuu syömään erittäin kovia lääkkeitä. Vaikka haluaisin lohduttaa häntä, en pysty siihen.
En kuitenkaan halua muuttaa itsessäni vallitsevia piirteitä, sillä uskon, että jos kävisin esittämään jotain muuta ja saisin sitä kautta itselleni kumppanin, valhe paljastuisi ennen pitkää. Toivon siis, että jossain on samalla tavalla ajattelevia, yhtä kyynisiä ja pessimistisiä tyttöjä. Ongelma muiden lähestymisessä, niin kuin varmaan kaikilla muillakin, on se että minä pelkään epäonnistumista.
Ristiriidat painavat mieltä. Olen aina pitänyt yksinäisyydestä. Aina kun on mahdollista jäädä kotiin yksin, teen sen. Kun muut samanikäiset lähtevät perjantai-iltana ryyppäämään tai vaikka kavereiden kanssa hengaamaan, minä istun nenä kiinni kirjassa ja mietin asioita. Tiedän, ettei sillä saavuta mitään, jos ei lähesty ketään, mutta näin asia vain on.
Minua ei haittaa se, että kaverini erosi, sillä tiedän, että jo parin viikon päästä hän löytää jonkun muun. Sehän siinä juuri saa minulle pahan olon aikaan: hän saa tuolla tavalla tyttöjä, minä en ikinä. Ja tuntuu, että kaikki muutkin näin tekevät, vaikkei se niin olisikaan.
Kiitos tosi paljon vastauksesta, jos vaikka oppisin enemmän itsestäni.
Ehkä aika auttaa myös? Olet kovin nuori, anna ajan kulua 🙂
Se, ettei sulla ole koko ajan paha olo, on tosi hyvä merkki! Ja sulla on selvästi tahdonvoimaa lähteä purkamaan ongelmavyyhtiäsi, joten apua saat jos sitä pyydät. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
🌻🙂🌻
Olisin käynyt tänään terkkarilla, mutta se oli koko päivän poissa.😞 Jos huomenna uudestaan.
Ei minulla tosiaankaan ole koko ajan paha olo, mutta kun illalla yritän saada unta, kaikki yksinäisyyteen kuuluvat ajatukset valtaavat mielen ja tulee niin hirveän paha olo. Sen vuoksi menen aina aikaisin nukkumaan, etten olisi väsynyt aamulla.
Kiitos paljon tsemppauksesta!🙂
kyl se siitä 🌻🙂🌻