Loistava otsikko, toivottavasti tästä asiasta tulee keskustelua. En yleensä katso telkkaria paljon yhtään. Nyt, kun asun anopilla hetken ajan, olen alkanut katsoo tuota Salatut elämät- sarjaa. Oikeastaan olenkin siihen jäänyt kiikkiin, tulen sitä katsomaan melkein joka ilta. En siksi, että se olisi hyvä sarja vaan juuri siksi, kun siinä on paljon nuoria joilla on kaikki ongelmat.

Yhtenä iltana paljastuu, että yhdellä on syömishäiriö, se ahmii kaiken mahdollisen suuhunsa. Sitten se ongelma taisi jo ratketa, kun kävi jonkun pojan kanssa telmimässä saunassa. Seuraavan päivänä tyttö oli aivan kuin uusi ihminen ilman mitään ongelmia.

Onhan siinä sarjassa ollut viilltämistapauskin. Sekin ongelma taisi loppua noihin vaan itsestään. Yleensä ottaen siinä sarjassa nuorilla on ollut kaikki mahdolliset ongelmat ja vaikeudet. Ja hitsi vieköön, kun mie olen kateellinen, kun kaikki ongelmat ratkeavat noin vaan, ilman terapeuttia. En lopeta sarjan katsomista, haluan nähdä eikö niistä kukaan koskaan joudun mihinkään hoitoon, saisivat edes lääkekuurin.

Aikuisena sarjaa on tietenkin siksi kiva seurata, kun siinä niin helposti vaihdetaan aviopuolisoa. En ole koskaan asunut kerrostalossa mutta voisin kyllä muuttaa, jos siellä kerran noin helpolla saa uuden ukon, kun entinen alkaa kyrsimään. Kukaan ei koskaan käy avioliittoneuvolassa, vaihtoon vaan, jos tulee ongelma.

Katson salattuja ja muitakin sarjoja, jossa niissä on samoja ongelmia kuin minulla eli alkoholi. Salatuissa on nyt yksi nuori poika joka juo. Lupasi tyttöystävälleen, että ei juo, sitten kuitenkin salaa juo baarissa. Nyt sitä juomista ei taas ole näytetty pitkään aikaa ja odottelen, että miten tilanne ratkeaa. Todennäköisesti hän helposti pääsee eroon juomisestaan ja jatkaa tyttöystävän kanssa seurustelua raittiina. Itse taistelen joka hetki pysyäkseni erossa kaljasta. Jos olisin töissä ravintolassa alkoholiongelmaisena, olisin varmaan päissäni koko työpäivän.

Salatuissa on nykyisin aika paljon nuoria, ihan tavallista nuorta siinä ei ole yhtään. Koska tavallisessa nuoressa ei ole mitään kiinnostavaa, pitää olla ongelmia, että joku viitsisi kuunnella tai katsoa.

Mitä vähän sillai toisella silmällä katon salattuja, kun siinä just olisi sellanen ongelma kuin mulla eli seksi. Siinä on tyttö joka on pihtari ja aikoo pihdata siihen asti kun menee naimisiin. Nyt sitten se tyttö on melkein aina kumihanskat ja suihkepullo kädessä. Sillä ei ole mitään muuta tekemistä elämässä kuin siivota, laittaa perheelle ruokaa tai kysellä poikaystävältä ruotsin sanoja. Siitä pihtari-tytöstä on tehty täysin idiootti, ei käytä yläpäätäkään kun ei käytä alapäätäkään. Voisi kai sitä nyt jotain ihan normaalia löytää?

Everwoodin katson melkein aina. Siinä on minusta asioita käsitelty vähän niin kuin ne oikeasti tapahtuu. Poikakaveri kuolee, tytön pitää mennä terapiaan ja syödä lääkkeitä.
Muita sarjoja en sitä katso.
Minusta olisi hyvä jos olisikin sarjoja joissa olisi kaikkia ongelmia, mutta niitä pitää oikein käsitellä.
Enkä ymmärrä miksi salatuissa saa alaikäinen ravintolassa shampajaa?

Minuakin häiritsee, kun ihmiset romantisoivat mielenterveysongelmia. Sairaat ihmiset ovat jotenkin mielenkiintoisempia kuin muut. Myös usein älykkyys ja vaikeat ongelmat liitetään yhteen. Sellainen "Nero on aina hullu" -ajattelu on todella yleistä.

Yksi ystäväni on erityisen hyvin saanut tällä tavoin kasattua itselleen ongelmia, kun lähes tulkoon kaikki hänen ystävänsä ovat jollakin tavalla hoidossa mielenterveysongelmien vuoksi. Hän sitten ottaa näiden ihmisten ongelmat kovin raskaasti, mutta toisaalta edelleen ihannoi sitä toisenlaista maailmaa, johon nämä ihmiset hänet johdattava.