Hei,

puolen vuoden sisällä olen kokenut paljon surullisia hetkiä sekä hyvin iloisia hetkiä.
Alkuvuodesta erosin pitkäaikaisesta suhteesta,
koska tuntui siltä että suhde oli pelkkää pahaa oloa ja pelkäämistä.
Ero oli itsekullekkin raskas, sillä itselläkin oli ollut pitkän aikaa jo se käsitys että minut on laitettu tähän eikä minulle ole muuta tarjolla.
Eihän se ihan noin mennyt eikä mene.

Hetki sen jälkeen löysin ihanan miehen jota rakastan yli kaiken.
Hän on kaikkea sitä mistä olen ikinä voinut vain unelmoida.
Mutta onko kaikki sittenkään niin hyvin, vaikka asiat kaikinpuolin on kunnossa?

Edellisessä suhteessa minua pahoinpideltiin henkisesti, josta on jäänyt arvet..
Nykyinen mieheni ei sitä ymmärrä miksi arvet eivät ole vieläkään parantuneet,
kun aikaa on kuitenkin kulunut..

Minulla on kuitenkin itseni kanssa ongelmia, sillä en usko itseeni millään lailla.
Voin sanoa etten ole mistään ominaisuudesta ylpeä tai onnellinen,
mitä omistan..
En pysty enkä voi katsoa aamulla itseäni peilistä meikattuani ja sanoa että näytätpäs tänään kauniilta. Tai hienon juhlamekon pukiessani päälle, että tänään olet seksikäs..
En tiedä miten osaisin olla, sillä epäilen kokoajan myös rakkaani tunteita kun oma itsetunto on hajalla.. Joskin hauskaa, mutta jopa se että mies katsoo muita saa minut todella loukkaantuneeksi, ja itseäni se turhauttaa todella että tunnen huonoo oloa tuosta.

Neuvoja kokeneemmilta.. kiitos☺️❤️