Jos opiskelet toisen asteen tutkintoa, ammattikorkeassa/yliopistossa, niin käsittääkseni sinulle kuuluu opiskelijaterveydenhuolto, joka sisältää myös lääkärit. Sitä kautta kannattaa yrittää.

Sitten toki on terveyskeskus, josta voi yrittää varata lääkäriaikaa (vaikka se yleensä venyy). Sekä yleispäivystys että psykiatrinen päivystys toimivat, molempiin käsittääkseni pääsee ilman ajanvarausta - riippuen toki paikasta.

Kannattaa kuitenkin yrittää katsella esim. netistä, laittaa googleen hakusanaksi (ilman lainausmerkkejä) "psykiatrinen päivystys + paikkakunta", "yleispäivystys + paikkakunta" "opiskelijaterveydenhuolto + paikkakunta" tms., yleensä löytyy kyllä aika hyvin tietoa asioista sitä kautta.

En nyt varsinaisesti kommentoi siihen, että mistä saisi apua, koska itsekin olen varsin hukassa sen avun hakemisen kanssa.

Kuitenkin kommentoisin hieman oppilaitosten terveydenhoitajia ja kuraattoreita. Omalla kohdallani nämä ihmiset olivat jotenkin kylmän ja välinpitämättömän oloisia, että minua ei heille huvittanut avatua tai edes käydä heidän vastaanotollaan puhumassa lämpimiä. Osittain tähän toki vaikutti tilanteeni, mutta silti minua ei houkuttele puhua sellaisen ihmisen kanssa, jota enemmän kiinnostaa oppilaitoksen hyvinvointi kuin potilaan pahoinvointi.

Sitten kun näitiä ihmisiä kiinnostaisi potilaan pahoinvointi, niin ainakin itse koen hyvin rasittavaksi eräänlaisen "lässynlää" -asenteen, jossa ainakin numeroiltaan aikuinen ihminen kokee hyvin nopeasti olevansa lapsi, kun täti tomera kohtelee sinua kuin lasta. Silloin melkein pakostakin alkaa terveen leikkiminen, että tästä lastentarhan osasta pääsisi eroon.

Terve moony!!

Mahdollisesti moni on jo sinulle kirjoitellut, mutta vastauksia ei näy vielä kun näin
juhannuksena tuskin sivuston moderointi ei pahemmin toimi.

On tosiaan aivan oma prosessinsa hakea apua. Minulla se kesti vuosia, kunnes sitten
vain rohkaisin mieleni. Tämä alku, kun ajattelee ammattiauttajan kanssa kohtaamista
ja ensimmäistä tapaamista, on kaikkein vaikein. Jotenkin se ennakkoon ajattelin
nöyrtymisen ja hakemisen olevan jotenkin niin musertavaa. MUTTA SE ON VAIVAN
ARVOISTA!! nyt se on helppo näin jälkiviisaana sanoa. uskon voivani kuvitella
tunteesi, sillä olen ollut samassa tilanteessa, mutta suosittelen lämpimästi!

Kouluterveydenhoitaja on hyvä vaihtoehto. En tiedä, minkä ikäinen olet, mutta uskon
vaitiolovelvollisuuden olevan ammattiauttajalla... siis jos et halua esim vanhempiesi
tietävän tms. Jos siis olet kovinkin nuori, suosittelen tätä terveydehoitajaa. Minä olin jo
aikuisiässä ja hakeuduin yksityiselle psykiatrille. Toivottavasti tästä sait joitain
vinkkejä.

Voimia!!

🙂🌻🙂🌻