tietkö et en mäkään jaksaisi. Iskä jankuttaa ja saarnaa olemattomasta. En halua olla lomalla mut en halua mennä töihinkään. Valmistuin toukokuun viiminen päivä ja ensimmäiset päivät meni totutteluun vakavan stressin takia. Nyt kun olen siitä selvinnyt, niin haluan jo töihin, mut en toisaalta haluakkaan.. En tiedä, tuntuu niin oudolta..

koita tehdä jotain kivaa ja sellaista mistä pidät.lähde uimaan,mene kävelylle,mene vaikka pienelle retkelle metsään ja nauti hiljaisuudesta.mukavaa kesää sinulle🙂

Moi grande!

Hmm..Olen itse asiassa miettinyt samaa, että kaverit ovat jossain muualla tai kesätöissä,joten joskus olo tuntuu vähän yksinäiseltä.

Olen miettinyt kaikkea uutta kesä harrastusta, jotai voisi tehdä silloin tällöin ja jos sieltä löytyis kavereita.
Ehdottaisin ehkä jotain turvallista uimarantaa, jossa voisi mennä rohkeesti puhumaan muille tai pyytämään pääsisikö mukaan esim. rantalenttikseen. 🙂

hyyrr, muakin vähän pelottaa jo tässä iässä (16) muuttaa pois kotoa eri paikkakunnalle, kun muut kaverit jäävät tänne, missä en ole.
Mutta ehkä välimatka ei ole liian suuri ja toivottavasti saan uusia kavereita, koska niitä ei voi koskaan olla liikaa!

Joten toivon että otat rohkeutta mukaan ja etsimään kavereita!

En tiedä ajatteletko, että tämä on jotai tyhjän kanssa, vaan en oikein tiedä. Voisi toimia. 😀

Heipsis!
Toihan kuulosti masentavalta...Minkä ikäinen olet?Kyllähän sitä tekemistä löytyy kesälomalla...ja kun sitä tekemistä löytyy niin mielikin piristyy!!😉usko pois.En tiedä missä ne sinun kaverisi ovat mutta kömmi sieltä sängyn pohjalta, ota puhelin käteen ja soita heille. Tai soita jollekkin kehen et ole ollu paljoa yhteydessä.Oletko kysellyt kesätöitä? Säännöllinen rytmi, tekeminen ja rahan tulo kyllä auttaa jos masennus johtuu tekemisen puutteesta.
Ja siitä äidistä..äidit tuppaa nalkuttaa milloin mistäkin,mutta yleensä he tarkoittavat hyvää.Tee kuten minä tein,toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.Tietenkään en tiedä minkälainen suhteesi äitiisi on.
Mutta yritä kestää ja hyvää kesää,jaksamista, älä kokonaan masennu.🙂🌻
-lunski-

Olen 15v poika, eikä mulla oikeastaan ole muita kavereitta ku ne jotka ovat koulussa. Enkä tiedä mitä ne tekevät kesällä eikä mulla ole niiden numeroa. Minä asun eri suunnallakin ku he. Minulla kyllä on isoveli jonka kanssa voin pelata jotain illalla hänen töiden jälkeen.
Mulla olisi myös ollut työpaikka isän autokorjaamossa mutta äiti ei päästä, koska en hakenut lukioon vaan ammattikouluun autolinjalle. Minulla oli todella hyvä todistus ja äiti haluaisi musta lääkärin, isä autokorjaajan. Äiti sanoi, että jos menen isälle töihin, mun pitää myös muuttaa isän luo. En sinne voi mennä, koska siellä on toinen vaimo ja hänen lapset. Joka toinen viikonloppu pääsen isän luokse.
Minun äitini on paska. Minä en halua lääkäriksi enkä autokorjaaksi. Jotain piti valita, että edes toinen vanhemmistani olisi minuun tyytyväinen ja valitsin isin.

Hei grande!
Äitisi ei saisi estää sinulta mahdollisuutta kesätyöpaikkaan vain sen takia, ettei osaa suhtautua isääsi enää eron jälkeen. Tuntuu, että olet nyt tilanteessa, jossa vanhemmat "pelaavat" sinulla ja sinun pitäisi valita jompi kumpi. Ei se niin mene. Sinulla on kolmaskin vaihtoehto: tee niin kuin itse haluat. Valitse sellainen koulu, ammatti ja työpaikka, joka itseäsi kiinnostaa ja jossa viihdyt. Autokorjaamossakin olisit voinut tutustua uusiin ihmisiin ja saanut ainakin jotain tekemistä ja rutiinia lomaasi. Voisitko vielä jutella äitisi kanssa, jos isäsi ottaisi sinut vielä töihin? Olisiko sinun mahdollista asua kesän ajan isäsi luona, kun et kerran äitisi kanssa tule toimeen? Ja tulevaisuuttasi ajatellen, ei sinusta tarvitse tulla lääkäriä tai autonkorjaajaa, vaihtoehtoja on miljoonia muitakin. Lukiossa olisit saanut lisää miettimisaikaa, jos et vielä tiedä, miksi isona haluat ja jos todistuksesi kerta oli sen verran hyvä. Mutta sekin on ihan ok, jos lukio ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta.
Jos et muuta tekemistä lomalla keksi, niin koita ainakin tutustua itseesi ja miettiä, mikä sinua oikeasti kiinnostaa. Mitä haluat elämältäsi? Ehkä jo ensi syksynä olet jossakin aivan muualla kuin mitä olet aikaisemmin tullut ajatelleeksi. Tärkeintä on, että olet itse tyytyväinen tekemiisi päätöksiin.

grande kirjoitti 15.06.2007 klo 12:13:

Olen 15v poika, eikä mulla oikeastaan ole muita kavereitta ku ne jotka ovat koulussa. Enkä tiedä mitä ne tekevät kesällä eikä mulla ole niiden numeroa. Minä asun eri suunnallakin ku he. Minulla kyllä on isoveli jonka kanssa voin pelata jotain illalla hänen töiden jälkeen.
Mulla olisi myös ollut työpaikka isän autokorjaamossa mutta äiti ei päästä, koska en hakenut lukioon vaan ammattikouluun autolinjalle. Minulla oli todella hyvä todistus ja äiti haluaisi musta lääkärin, isä autokorjaajan. Äiti sanoi, että jos menen isälle töihin, mun pitää myös muuttaa isän luo. En sinne voi mennä, koska siellä on toinen vaimo ja hänen lapset. Joka toinen viikonloppu pääsen isän luokse.
Minun äitini on paska. Minä en halua lääkäriksi enkä autokorjaaksi. Jotain piti valita, että edes toinen vanhemmistani olisi minuun tyytyväinen ja valitsin isin.

Moi Grande!
Mun mielestä sun pitäis saada itse päättää mitä haluat elämästäsi. Äitisi on todella epäreilu jos hän voi päättää tulevaisuudestasi.Se on sinun oma tulevaisuutesi. Minun äitini oli myös tuollainen kun olin teini-iässä. Mutta näytin hänelle osaavani päättää omasta elämästäni. Eikö muutosta voisi neuvotella isäsi kanssa?Hyvä että isoveljesi välittää sinusta. En oikein muuta sanoa kun en tiedä tilannetta paremmin. Ja uskon että isäsi ja äitisikin välittää sinusta, niillä on jotkut syyt miksi he käyttäytyvät miten käyttäytyvät. Puhu heille miltä tuntuu.-lunski-

Minä sain paikan ammattikoulusta ja nyt on piru irti meillä. Äiti ei minulle oikeastaan puhu mitään mutta isälle huutaa puhelimeen kuinka hän on pilannut minut. Ensin äiti käski pakata tavarat ja muuttaa isin luo, minä muutin. Kohta isä sanoo äidin käskevän mut takaisin kotiin, minä menen. Isä sanoo ettei enää jaksa tapella äidin kanssa ja eikä minua huoli ollenkaan luokseen koko kesänä, vasta sitten kun äiti on rauhoittunut. Minun velikin sanoo, että minä ja hän olemme isän ja äidin pelinappuloita joita he siirtelevät kuten heitä huvittaa.
Minä olen myös tutkiskellut itseäni kuten neuvoitte, haluaisin pois kokonaan kotoa, en olla isän enkä äidin luona mutta en halua jättää veljeä. Minä jaksan tämmöistä elämää, kun välillä saa olla koulussa ja jääkiekkoa pelaamassa. Mutta en jaksa kokopäiväistä tätä elämistä ettei ole mitään taukoa äidin ja isän tappelulta. Jos jaksaisin tämän kesäloman, niin elokuussa olisi asiat paremmin.