Mä oon 18v nuori tyttö ja oon tosi masentunut, kukaan ei huomaa sitä,koska en halua..mä en nuku öitäni enää kunnolla ja saan raivareita. tekis mieli päättää päivänsä, mutta oon kihloissa ja rakastan miestäni niin paljon, että sen avulla jaksan, mutta jos vaan tilaisuus joskus tulisi kohdalle saattaisin tehdäkkin jotain. Mä olen ihan loppu. Moni puhuu musta pahaa seläntakana enkä mä ansaitsisi sitä, mutta silti. Tää maailma on niin masentava paikka ja mulla on vaikeeta, jos ei ois mulla ihanaa miestä nyt niin mä oisin päättäny päiväni jo aikoja sitten ehkä. Mutta kaikesta voi ehkä nousta ylös. Mun mieheni jaksaa kannustaa mua. Mun tulisi parempi mieli jos mä alkaisin käymään jonkun kanssa juttelemassa, mutta en kehtaa koska niin moni outo ihminen on mua satuttanut kun olen ensin alkanut luottamaan niin mä pelkään kaikkea niin paljon… Mä kaipaan vain tukea….Eks oo kumma kuinka muut ihmiset voivat vaikuttaa sun omaan mielenterveytees. Mullakaan ei ollut ongelmia, ennenkuin ihmiset alkoi ”satuttaa” mua. Mä olen ollut koulukiusattu 3lk lähtien. Se on vaikkuttanu mun itsetuntoon ja kaikkeen tosi paljon. Mä en kestä riitoi. Asun vieläki kotona, koska pelkään ”erota” mun vanhemmista, koska jos mieheltä en saa turvaa niin si saan sitä kotona… Eks mä olekkin outo tapaus…
Moi!
Kuulostat todella siltä, että kaipaisit jotain ulkopuolista, jolle puhua. Itse olen joutunut hakemaan kaksi kertaa masennukseen ulkopuolisen apua koska minulle läheiset ihmiset eivät enää riittäneet tueksi.
Koulukiusaus jättää taatusti syvät arvet. Lapset ja vielä lapsenkengissä olevat nuoret osaavat olla toisilleen uskomattoman ilkeitä. Olisi jo hyvä aika puhua asiasta jonkun kanssa.
Itsesi, kihlattusi ja muiden läheistesi vuoksi, usko pois siitä on apua. Ammattilaiset osaavat asiansa ja kenenkään muun ei asioistasi tarvi/saa tietää.
Koita jaksaa eteenpäin ja muista ettet ole ainut. Masennuksessa ei ole mitään hävettävää...Kukaan tuskin itselleen tahallaan sitä on voinut/ edes pystynyt aiheuttamaan.
Ethera