Masennuksen aiheuttamat taloudelliset ongelmat, pian kadulle nukkumaan?

Masennuksen aiheuttamat taloudelliset ongelmat, pian kadulle nukkumaan?

Käyttäjä Priskie aloittanut aikaan 15.02.2008 klo 01:26 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä Priskie kirjoittanut 15.02.2008 klo 01:26

Itselläni on ollut vaikeita oireita aina tuntemattomien ihmisten kanssa ollessani. Kädet rupeavat tärisemään niin että en saa kirjoitettua kunnolla ja ajatus pätkii kun olen suoraansanottuna pakokauhun vallassa.

Tämä siis aina kun toimin tuntemattoman ihmisen kanssa, auktoriteettihahmot ovat pahimpia. Nyt olenkin ajautunut tilanteeseen, jossa koulu on jäänyt kesken, opintotuet peruttiin siksi ja pian lähtee kämppä alta kun en ole saanut laskuja maksettua. Ilman tuloja olen nyt elänyt 3kk vanhempien tuella.

Ikinä en ole pyytänyt rahaa porukoilta(antavat rahaa silloin tällöin), ne vielä luulevat että käyn kiltisti koulua ja niin edespäin. Enkä halua niiden tietävän omista ongelmistani, kun pelkään sitä häpeää mitä toisin. Oikeastaan olen mielummin asunnoton kuin menen pyytämään vanhemmilta rahaa, niin korkea on kynnys minulla.

Mutta kun en pysty enää asioimaan tuntemattomien kanssa, miten ihmeessä saan itselleni hoitoa, jota olen niin pitkään toivonut? Lääkärin näkemine saa kädet hikoamaan ja en voi ajatella kunnolla kun pelko sekoittaa ajatukset.

Olen viime viikot yrittänyt pakoittaa itseni edes jonkin sortin hoitoon, mutta en vielä ole pystynyt edes soittamaan akuuttiryhmään, vaikka itse paikallisen psykiatrisen johtaja sitä minulle suositteli sähköpostissa. Tosiaan sähköposti ja netti ainoat tavat joilla olen pystynyt edes hakemaan jotain apua.

Itsemurha-ajatukset ovat muuttuneet päivittäisiksi, kun ne olivat n. parin vuoden ajan viikottainen ilmiö.

Käyttäjä Unikeiju kirjoittanut 15.02.2008 klo 12:33

Taloudellinen tilanne on aina paha, mutta suomalaisessa yhteiskunnassa ketää ei heitetä kadulle asumaan, jos yrittää. Sosiaalitoimistossa sun pitäisi käydä selvittämässä kuka maksaa asuntosi. Pyydä ystävääsi mukaan jos se tukisi sinua menemään sinne. Tiedän muutaman ihmisen jolla sosiaalitoimisto/kaupunki maksaa asumisen ja antaa noin 170e kuukaudessa ruokaan,pakollisiin henkilökohtaisiin tarvikkeisiin. Työttömyysturvasta saattaa apua olla..

Kuinka vaikealta tuntuukaan, sinun pitäsi mennä lääkärille. VOisiko joku ystäväsi varata ajan sinulle? Jos sinulla ei ole sellaista ystvää tai et halua puhua hänelle, kehottaisin sinua puhumaan vanhempiesi kanssa. He kyllä tukevat sinua, enkä usko että he sinua häpeäisivät. He saattavat hmmentyä kertomastasi, jos ennen olet näyttänyt olevasi ihan ok, ja eivätkä he le aavistaneet mitään. Mutta lopulta he ymmärtävät sinua, ainakin yrittävät parhaansa mukaan sinua auttaa..

Onnea ja voimia, kyllä sä selviät kun yrität.. Älä harkitse kuolemaa, oikeesti se on vain pakokeino, vaikka nyt tuntuisi muulta. Elämä voittaa aina!

Käyttäjä MinäVain kirjoittanut 15.02.2008 klo 14:42

Priskie, elämäsi tilanne kuulostaa todellakin nyt sellaiselta, että et pärjää yksin. Lääkärille meneminen ei ole heikkoutta, se on vaatii vahvuutta ja uskallusta. Sinun täytyy nyt olla vahva, sinä pystyt siihen kyllä!

Olen täysin samoilla linjoilla kuin Unikeijukin tuossa ylempänä. Uskon, että asiat saisivat jo jonkin näköisen käänteen, jos menisit lääkärin puheille. Sinulle olisi varmastikin mahdollista saada jonkin näköinen tukihenkilö, joka auttaisi sinua hoitamaan asioita sosiaalisissa tilanteissa ja auttamaan myös riskiin syrjäytyä sen vuoksi täysin.

Sosiaalitoimisto auttaisi sinua varmasti. Suomessa et joudu kadulle, sinua autetaan. Et kertonut elämästäsi aikaisemmin, että mitkä syyt johtivat nykyiseen tilanteesi, mutta uskon että tilanne ei ole ollut aivan yksiselitteinen. Sinun täytyy nyt ottaa itseäsi niskasta kiinni ja ottaa asioista selvää, mennä lääkärille ja hakea apua. Kynnys on varmasti suuri niinkuin sanoit, usko itseesi.

Mainitsit myös vanhempasi...Minusta sinun pitäisi kertoa myös heille. Ilmeisesti sinulla on ihan hyvät välit kuitenkin vanhempiisi? Vanhempasi ovat auttaneet sinua aikaisemminkin taloudellisesti, he varmasti ymmärtäisivät. Eihän sinun tarvitse ensimmäisenä sitä rahaa pyytää, mutta mielestäni vanhemmillasi on oikeus tietää. Hekin ovat saattaneet huomata, ettei kaikki ole ihan kunnossa. He voivat olla huolissaan sinusta.

Toivotan sinulle kovin onnea, uskallusta ja rohkeutta! Puhu asioista, hae apua, pyydä vaikka ystävääsi kanssasi mukaan. Älä luovuta, älä nyt, älä koskaan. Tilanne saattaa toisinaan näyttää toivottomalta, mutta aina löytyy ratkaisu ja elämä todella voittaa, olen itskin sen aikoinani saanut huomata. Voimia sinulle!🙂🌻