Mä elän vain yhtä asiaa varten
Moi. Mä olen Mika. Tai no en oikeesti, mutta vaikka Mika, mitäs mä oikeeta nimeeni täällä kertomaan. Oon 16-vuotias ja harrastan moottoripyöräilyä.
Mulla on masennus ja lääkkeet mielialaan ja unettomuuteen. Mikään ei tunnu miltään. Mulla ei oo oikeestaan ystäviä, ne on kaikki lähinnä tuttuja. En voi niille sillä tavalla avoimesti jutella. Mun on vaikeeta kiintyä kehenkään tai oppia välittämään. Oon kai aika kylmä ja sydämetön. Semmonen kaveri, jota kukaan ei tunne. Yksinäinen oman tien kulkija. Oikeestaan se on kai perimmäinen syy siihen, etten toisinaan kestä itteeni.
Talvi on mulle yhtä helvettiä.
Ainoo asia, josta oikeesti nautin nykyään, on se, kun käännän avainta 125-kuutioisen Hondan virtalukossa ja laitan visiirin kiinni. Sillon kaikki muu unohtuu. Kello on nyt 3:49, enkä mä saa unta. Mieli palaa tien päälle, ajaminen rauhottaa mua ja saan nukuttua. Lähtisin saman tien, mutta porukat huutais mulle aamulla. Mä en rakasta mitään niin paljon ku kakspyöräsiä ja niillä ajamista.
Perhettäni rakastan enemmän, mutta en oikeestaan ketään muuta.
Ulkona aamu sarastaa. Taas yks uneton yö vietetty sängyssä pyörien. En pysty ees makaamaan paikallani. Mut on kai luotu liikkumaan, en kestä aloillani olemista.
Tää ei ollu kysymys, eikä sen enempää vastaus. Pelkästään tarina musta. Onko ketään muuta, jotka elää vaan yhtä asiaa varten?
Hei Mika 🙂
Haittaako jos elät yhtä asiaa varten. Jokainen tavallaan. Älä ota turhaa stressiä elämäntavoistasi, asiat tulevat ja menevät niinkuin ihmisetkin. Päivä kerrallaan. Hyvää kesää sinulle ☺️❤️
Prätkää ajaisin, jos uskaltaisin.
En siis uskalla, koska minulla on ADHD,
enkä keskittyä jaksa,
kuollakkin saattaisin.
Mulla on aivan sama tilanne eli oon masentunu ja sen takia saanut mieliala ja unilääkkeet. Mikään ei vaan jaksa innostaa ja kaikki tuntuu yhdentekevältä. Ainut asia joka saa mut jaksamaan on harrastukseni ja ilman sitä en kestäisi. Mulla on muutama ystävä mutta ei olla mitenkään läheisiä että voisin puhua niille näistä asioista. Perheeseeni mulla on huonot välit. Usein tuntuu niin yksinäiseltä ja turhalta että en kestä enää ja haluan niin paljon pois täältä.. Et siis oo ainut joka elää masennuksen kanssa ja vain yhtä asiaa varten. Tiedän hyvin miltä susta tuntuu koska oon itse samassa tilanteessa.
Ittelläniki on masennusta ja unettomuutta (ei todettu tosin...) ja harrastaisin moottoripyöräilyy jos ois rahaa:/ rakastan kyl kakspyöräsii yli kaiken mutta toi manki ei oikee kiihy😀 ja ittekki elän vaan pikkuveljeni takii että etpä oo yksin meitä on monia jokka elää vaa yhtä asiaa varte ja joilla on masennusta ja unettomuutta🙂 ps.14v 😀