Kun äiti ei tunnu välittävän
Minusta tuntuu, ettei oma äiti minusta välitä. Että olen meidän perheen musta lammas. Olen kuullut kun kaverit kehuvat, että he tekevät oman äitinsä kanssa kaikkia kivaa. Niin minun äiti ei tee minun kanssani koskaan mitään kahdestaan. Että aina siellä on joku kolmas, ihankun äiti ei halua olla minun kanssa kahdestaa missään. Sitten ainakun ne suunnittelee muitten kanssa jtain mukavaa reissua. Niin sinne pääsee kaikki muut paitsi minä. Huomenna ne menee mun tädin ja veljen vaimon kanssa Ikeaan shoppaileen. Mutta minä en pääse sinne mukaan, koska siksi. Ei hän antanut mulle mitään syytä siihen.
Moi nimimerkki kessut,
Ikävää että joudut kärsimään tuollaista. Oletko koskaan puhunut tästä äidillesi tai uskaltaisitko pyytää häneltä, että voisitte joskus olla kahdestaan? Yleensä vanhemmillekin on tärkeää saada olla lastensa kanssa. Et varmasti ole perheesi musta lammas, ja jos sinua kohdellaan syrjivästi, se ei ole mitenkään sun syytä. Sulla on oikeus olla vanhempiesi kanssa niin kuin muillakin.
Joskus suhde vanhempaan tai vanhempiin voi olla kivikkoinen, ja puhuminenkin voi tuntua vaikealta. Se voisi kuitenkin tuoda valoa siihen, mistä tuo kohtelu johtuu. Sä ansaitset joka tapauksessa parempaa - sen, että sua kohdellaan rakastavasti omana lapsena. 🙂
Tsemppiä! Toivon että sun tilanne helpottaa ☺️❤️
Mulla oli ennen aika lailla sama tilanne. Äiti ei välittänyt musta yhtään ja jos joku teki jotakin, niin se olin muka aina minä. Onneksi pääsin pois kotoa (eri syistä ja ne sattuu) ja nyt asun onnellisena laitoksessa lähellä sukulaisiani.
Paljon tsemppiä tulevaan 🙂🌻
Mulla itelläni on henkisesti pahoinpitelevä äiti. Saan kuulla haukkuja aamusta iltaan ja päivästä toiseen. Mulla on samanlaisia kokemuksia kun äiti ei ota minua mukaan vaa kaiken saa nuorempi veljeni. Luulin että se oli normaalia mutta kun selasin netissä erillaisia henkisen pahoinpitelyn vertaistuki sivuja ja luin niitä tekstejä joissa kuvailtiin millainen se henkinen pahoinpiteliä oli, niin huomasin niissä todella paljon samaa kuin äidissäni. Nyt olen todella pahassa tilanteessa kun en tiedä mitä tehdä..
Samanlaista mullakin. Aina oon ollut ulkopuolinen. Isoveli on ollut äidille enemmän mieluinen kuin minä. Välillä oon ihan miettinyt, että oonkohan adoptoitu, kun oma äiti ei tunnu omalta.
Nimimerkki Zzap,
Sun ei tarvitse sietää henkistä pahoinpitelyä. Voitko ottaa asian puheeksi esim. terveydenhoitajan kanssa, tai kirjoittaa päivystäjälle täällä? He voisivat ohjata sua eteenpäin, ja voisit saada apua vaikeaan tilanteeseen kotona. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan kotiin. Muista, että haukut eivät johdu sinusta eikä sinussa ole mitään vikaa! Kovasti tsemppiä ja halauksia sulle ja nimimerkki julpukka01:lle 🙂
Itsestäni tuntuu taas pahalta kun äitini purkaa katkeruuttaan minuun. Hän käytti minua törkeästi hyväkseen oman egonsa pönkityksessä. Hän on tosi katkera siitä, että ei saanut minusta menestyvää hyvin koulutettua nuorta. Olisi se itselle ollut kiva, mutta purkasin pahaa oloani kun en saanut kavereita käyttäytymällä välillä huonosti. Ehkä olin itse myös ujo ja arka peruskoulun aikaisen kiusaamisen seurauksena.
Mun vanhemmat on tosi kummallisia. En tiedä mitä tuollasilla vanhemmilla tekee. Eikä kukaan halua olla mun kanssa.