Oon 14 vuotias tyttö. Käyn 8 luokkaa.
Kasin alusta lähtien ongelma on vaan pahentunu.
En jaksa/pysty käymään koulussa. Vaatii paljon voimia mennä sinne.
Kärsin jonkin asteisesta Sosiaalisten tilanteiden pelosta. Käyn melkeimpä joka viikko puhumassa
kouluni sosiaalityöntekijän kanssa ks. ”häiriöstä”.
Hän on myös laittanut lähetteen psykiatrille, jonne pääsen kai pian puhumaan.
Koulussa oleminen vaatii paljon. Ensinnäkin, mun on vaikea olla, jos joudun huomion kohteeksi luokassa.
Tunnilla ajattelen kokoajan, että mitä teemme seuraavaksi, enkai joudu huomion kohteeksi jossakin tilanteessa.
En tykkää olla tarkkailun kohteena. Välitunnillakin, kun on paljon melua ja ihmisiä, minua ahdistaa välillä kamalasti.
Onneksi mulla on silti siellä kavereita.
Kouluun tuleminenkin on jo raskasta. Ongelmana on se kun lintsaankin nykyään joka viikko.
Pelkään että joudun pian lintsaamisen takia erityisluokalle tai jään luokalleni.
Onkohan mahdollista saada kotiopetusta? Toisaalta, en haluais eristäytyy kavereista niin paljoa.
Ja ei varmaankaan kotiopetus oo mahollista tähän tilanteeseen (?). Itkettää melkein joka päivä tää koko paska.
Kun koulu on pakollista. Pitäis viä jaksaa 1½ vuotta, plus sitten jos aijjon vielä jatkaa opintoja.
Onko kellään samaa tilannetta/vinkkejä/neuvoja?
Oisin todella kiitollinen jos saisin jotain vastauksia ongelmaani, sillä tän miettiminen vie multa voimia todella paljon.😑❓
terve. Mulla on ollut koulussa ongelmia kuten sullakin ja olen ollut aika usein kotiopetuksessa. Mulla on ollut yksityisope ketä on tullut kotiin ja olen vain käynyt tenteissä koulussa ja esmes liikuntatunnit. nytkin opiskelen virtuaalisesti jatko-opintoja. Vanhempien ja opettajan kanssa sun pitää puhua asiasta.
Mutta kun opiskelee kotona, onkin sitten todella yksinäinen. On vaan kirjat ja netti ei ketään ystävää. Oikein sitten ei voi mennä iltasinkaan mihinkään eikä viikonloppuisin kun ei mihinkään porukkaan kuulu.