Kohtalontovereita?
Olen ollut tällä foorumille suurinpiirtein nelisen vuotta, (tosin 2 erinimerkillä kun unohdin ensimmäisen salasanan) mutta en ole löytänyt vielä ketään täydellistä kohtalonkumppania joten..
Olen tällä hetkellä 17 vuotias lukiolainen kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa.
Tämän vuoden alussa hakeuduin kriisikeskukseen, minkä periaatteena on siis täydellinen anonyymisyys, ei tarvitse kertoa edes etunimeään. Kuitenkin miljoonan mutkan kautta minusta ilmoitettiin tätä kautta lastensuojelu viranomaisille liiallisen alkoholin käytön, raiskauksen ja koulun käymättömyyden takia.(näistä lisää myöhemmin)
Tuon lähetteen vuoksi jouduin turun nuoriso psykiatrisen hoiviin maaliskuussa ja jouduin käymään tähän päivään asti sossujen valvonnan takia.
Minut siis täysin pakotettiin psykiatrille jonka vuoksi menin jotenkin lukkoon ja valehtelin sujuvasti kaiken enkä saanut hoitosuhteesta mitään irti. Enää en uskalla mennä vastaaviin, koska luottamus näitä ammatti-ihmisiä ja heidän vaitiolo velvollisuuttaan kohti romuttunut täysin. Olisin siis tosiaankin halunnut tämän avun, varsinkin sen jälkeen kun 9kk kestänyt suhteeni loppui.
Olin niin kiinni tuossa seurustelusuhteessa että sen loppuessa jymähdin takaisin alas ja olen yksinäinen, kaipaan tukea vaikka en pysty enää puhumaan mistään
Kyllä, minulla tosiaan on alkoholiongelma, 12-vuotiaana suhde yli kolmekymppiseen mieheen, viiltelen,en pääse masennuskausina sängystä ylös ja olen kaiken kanssa yksin ja pää räjähtää? Ja jollain hyvin sairaalla tavalla, oon ylpeä siitä että oon maanis-depressiivinen koska se jotenkin erottaa mut niistä pilven päällä kasvaneista.
Hyvin hyvin sekavaa, en tiedä haluanko edes vastausta, halusin ehkä vain kirjoittaa.