Hän kuoli sunnuntai-aamuna ~05:40.

Otan osaa suruusi EmptyMind.

Ei ole mitään muita sanoja. Jos helpottaa oloasi niin voithan kertoa ystävästäsi jotain tänne.

Otan osaa, voimia🙂🌻.

Hei!
Otan osaa.🙂🌻 En tiedä, lohduttaako yhtään, mutta oma kaverini kuoli niin, etten ehtinyt koskaan häntä hyvästellä. Kuulin vain, että hän on aivokuollut ja en saanut koskaan mahdollisuutta käyä hyvästelemässä häntä sairaalassa. Meillä oli kaikenpäälle vielä välit poikki ja en koskaan ehtinyt selvittää välejäni hänen kanssaan. Kaverini sai yhtäkkiä keuhkoveritulpan ja kuoli parin päivän päästä.😭 Meni todella pitkä aika ennenkuin pystyin antamaan itselleni anteeksi.🙄 Syytin jopa itseäni hänen kuolemastaan.

En tiedä. Jotenkin on niin tyhjä olo... Ei oikein tiedä mitä pitäisi ajatella tai tehdä.

Voih. ☹️ Otan osaa suruusi! 🙂🌻 Yksi omakin ihan hyväkin ystävä kuoli marraskuussa 2000 vuonna ja tuntuu jotenkin, että en oo vieläkään päässyt siitä yli. Vieläkin hieman harmittaa, kun en mennyt marraskuun puolelle häntä tapaamaan vaan vasta joulukuussa itsenäisyyspäivän paikkeilla ja hän kuoli jotain 20.marraskuuta tai sinä kieppeillä. :/ Hän asui siis 400 kilometrin päässä joten me ei kovin useasti kahtena edellisenä vuotena keretty nähdä. Oltiin juuri '98 vuonna muutettu tänne toiselle paikkakunnalle.. Hänet siis ihan tapettiin ettei hän kuollut mihinkään sairaukseen tai mitään. Hän oli tuolloin 14 vuotias ja mie ite olin juuri täyttänyt 15 vuotta. Koita jaksella! 🙂👍

Mun äiti kuoli 21.3.2005 kello 13.32. Olin vieressä ja pidin kädestä kiinni.

Otan osaa kaikkien teidän suruun, joilla n kuollut kaveri, äiti tai paras ystävä. Mulla kuoli ystävä, joka oli samaan aikaan nuorisopsykiatrisella, se teki itsemurhan. Suvusta on kuollut pappa, papan veli, täti ja eno. Mutta Empty Mind, Mä otan todella paljon osaa sun suruun, kirjoittele tänne, mulle, niin jatketaan kirjoittelua. Sä oot tärkee meille kaikille, ainakin mulle. Muista, että et ole surusi kanssa yksin! 🙂🌻