Kaipaan juttuseuraa ahdistuksen ja pelon kanssa
Olen kärsinyt yhä pahenevasta ahdistuksesta ja pelosta siitä asyi kun ajoin vanhempieni autolla kolarin. Kukaan ei vahingoittunut mutta jouduin pitkään itseinhon, syyllisyyden ja pelon kierteeseen. En voinut uskoa että yksi pieni ajatusvirhe voisi johtaa johonkin niin pahaan, ja sen jälkeen olen alkanut uskoa että kaikki paha tapahtuu minulle.
Minulla on ollut suuria vaikeuksia kohdata elämän normaaleja epäonnistumisia ja saan usein paniikkikohtauksia kun joudun kohtaaman jonkun ikävän asian… nykyään ahdisus on koko ajan jatkuvaa, sillä opiskelutilanteeni on hyvin stressaava. Tänään pudotin uuden puhelimeni maahan ja sen näyttö hajosi. Minulla on kyllä kotivakuutus ja saan varapuhelienkin käyttööni, mutta mikään järkevä ajatus ei saa kauheaa ahdistusta loppumaan.. Onko täällä vertaistukea saatavilla, ketään jolla olisi samanlaista?
Moi,
Tuli mieleen että pystyisitkö yhtään helpottamaan ahdistustasi tuota opiskelutilannetta muuttamalla? Jos olisi mahdollista vaikka hieman vähentää kursseja tai muuten keventää tahtia, niin se voi auttaa osaltaan ahdistukseenkin. Tai ainakin se voi vähentää stressiä, eikä tarvitse olla niin tiukilla koko ajan.
Voin kuvitella sen syyllisyyden ja harmin, minkä kolari on aiheuttanut. Se ei tosiaan vaadi mitään tietoista virhettä, etkä varmasti tehnyt sitä tahallaan. Pystytkö puhumaan kellekään auttajalle tästä ahdistuksesta? Onko sulla mitään keinoja tai mukavaa tekemistä, mikä lievittäisi ahdistusta? Joskus joku yksinkertainen tekeminen voi olla parempi kuin asioiden järkeily, jos ajatuksista ei tunnu olevan apua. Esim. musiikin kuuntelu tai sängyllä lojuminen, tai jokin mikä susta on aiemmin ollut mukavaa. 🙂
Tsemppiä ja hyvää joulua! ☺️❤️
Joo on samaa. Minua koulukiusataan ja jäin kerran täysin yksin. Vanhemmat riitelevät. Nyt pelkään, että se kaikki muuttuu pahemmaksi.
Se kolori voi sattua kellevaan. Puhelimen pudottaminen on täysin inhimillistä. Monta kertaa on tippunut taskusta kivilaatoille yms.
Kerro toki lisää ahdistuksestasi ja peloista. Saatko mitenkään purettua niitä? Kuinka paljon ne vaikuttavat elämääsi?