Jatkuva hermostuneisuus
Oon siis melkee aina jostaa hermostunu ku meen kouluu. Aina enne köksän tunteja hermostuttaa tosi paljon. Sillai, et pelkään et joudun tekee jotaa yksin. Ja pelkään, et en osaa. Köksä on kuitenkii käytännön asiaa. Kuitenkii tunnit menee aina hyvin.
Hermostuttaa esim. pesispelit. En oo erityisen hyvä siin. Se on hauskaa, mut hermostuttaa. Joskus hermostuttaa, jos pääsin autol kouluu ja joutuisin tulee bussil, jos sataa. Sit koko päivän hermoilen, et sataako.
Ennen kokeit ei hermostuta enää nykyää paljoo. Jokaises koulupäiväs on yleensä jotaa hermostuttavaa. Sit hermostuttaa se, et en jaksa joskus (kuten nyt) keskittyy kouluu. Hermostuttaa tulevaisuus,opiskelu. Kotoon ei oikein hermostuta.
Hei 🙂
No jokaista hermostuttaa joskus kouluun meno jne, onko sinulla sitten syytä hermoilla kokoajan? Pelkäätkö kenties sitä pahaa kiusaajaa joka saattaaisi vaanita sinua nurkan takana? Entä oletko kokeillut jutella vanhemmillesi? Jos et ole vielä ehtinyt niin suosittelen puhumaan vanhemmille. Muuten en nyt kyllä osaa auttaa.
Koitas pärjätä 🙂
-ShyGirl-
Kaverini ovat eri luokalta kuin minä ja joidun olemaan usein yksin. Olen välkällä kavereideni kanssa. Tässä jaksossa perjantaina joudun olemaan yksin kaksi välkkää. Ei sen pitäisi hermostuttaa. 🙂
Ala-asteella minua kiusattiin. Joskus koulussa tuntuu, että taas kiusattaisiin, vaikkei edes kiusata. Joskus en edes tiedä, että miksi hermostun. Joskus köksässä ajattelen, et oon aina ennenkii hermostunu. Jos en nyt hermostu ei kaikki mee hyvin. Hermostuminen on joku turva juttu. ☹️
Käyn yhdellä sivustolla ja sieltäkin saa apua. Olen jotenkin jäänyt sinne koukkuun. Kävin siellä ekaksi 7 lk. Ja pidin taukoja. Ajattelin käydä täällä, niin pääsisin vähitellen siitä eroon. 🙂
hei!
kohtalotoveri ilmoittautuu, tosin mun köksäntunneista on jo aika monta vuotta aikaa... mutta joillakin ihmisillä on vaan luontaista olla koko ajan hermostunut, esim mulla. tottakai siihen voi jonkin verran vaikuttaa mutta jos se on synnynnäinen ominaisuus niin sitten se on. just eilenkin olin ulkona ja kaveriporukassa juteltiin ihan porukalla ja yks vähän tuntemattomampi ihminen oli mulle sillee et heei ei tarvi jännittää et relaa. sit vaa havahduin, en ees tajunnu et oisin ollu mitenkää erityisen hermostunu, sit ne mun lähemmät kaverit oli vaa "jooo se on aina tollanen" 😀😀
mut kannattaa toisaalta välillä aina palauttaa ittensä maan pinnalle et mitä ihmettä oikeen stressaan? tai onko sillä oikeesti niin paljon väliä, onko maailman paras pesiksessä? tai jos joutuu tekee köksän tunneilla jotain yksin? tai siis, mitä on pahinta mitä vois tapahtua, esim köksässä? jos ei osaa jotain niin so what. käsittääkseni kukaan yläasteelainen ei oo mikään ammattikokki :')