Hei!
Onko täällä jännityksestä kärsiviä? Jännitän välillä sosiaalisia tilanteita ja esillä olemista. Pelkään luultavasti itseni nolaamista, mikä tarkemmin mietittynä on todella turhaa. Miten lievitätte jännittämistänne?
Mullakin on vähän sama juttu. En pysty puhumaan vieraille ihmisille enkä hirveen monelle tutulle aikusellekkaan. Käyn terapiassa kerran viikossa mut sielläkin vaan tärisen kun mua pelottaa et teen jotain tyhmää tai kaadun. Koulussa mun ei tarvii pitää esitelmiä, koska mä en saa mun suuta auki. Oon tuntenu mun terapeutin noin puol vuotta ja oon viime kerroilla alkanu jo kirjottaan sille viestejä mun kännykkään. Mä en pysty kysymään apua kaupassa jos tarviin ja laitan päälle aina mahollisimman peittävät vaatteet koska ahdistaa olla näkyvillä. Tet oli mulle maailman kauhein asia mut selvisin siitä kun menin kaverin kanssa alepaan ja se hoiti kaiken puhumisen. Jos mä oon yksin kaupassa niin piiloudun hyllyjen taakse ettei kukaan huomaa mua ja meen kassalle vasta jonkun muun ihmisen perässä jonottamaan (joskus oon oikeesti seissy tunnin paikallani ja oottanu et joku muu tulis). Ei oo toistaseks mitään muita selviytymiskeinoja kun et ota aina joku "turvaihminen" mukaan niin ei ahdista niin paljoa. Jos et pysty puhumaan niin koita kirjottaa vaikka lappu tai viesti jollekkin turvalliselle aikuselle kyllä asiat saa ihan hyvin hoidettua ilman puhumista. Tsemppiä!!🙂
Moi!
Itse kärsin kanssa sosiaalisten tilanteiden pelosta ja esiintymisestä. Oon yleensä selvinny niistä just "turvaihmisen" avulla, mutta koska viimeaikoina ei oo ollu turvaihmistä ni on ollu vaikeempaa. Ite yritän vakuutella itelleni et muiden mielipiteillä ei oo mitään väliä ja et jokainen meistä on ihminen ja erehtyväinen. Oon huomannu et mitä enemmän odotat jännittäväs, ni sitä enemmän tuut jännittämään ja sitä myötä just esim. käsien tärinä kasvaa ja sit kasvaa "riski" siihen sähläämiseen tai tavaroiden pudotteluun yms.
Joskus on auttanu tavallaan sulkee ittensä kokonaan ulos siitä ympäröivästä maailmasta, esim esitelmän aikana mietit vaan omaa suoritustas ja sitä miten oot sitä harjotellu kotona, luotat ittees ja suljet kokonaan yleisön ulkopuolelle. Ihan ku niitä ei olis ollenkaan. Vaatii paljon harjottelemista mut itteäni on ainaki auttanu jonkun verran. Tsemppiä!
Olen jännittäjä ja tuntuu että mikään ei auta jännittämiseen.