Et ole yksin ongelmasi kanssa. Minulla on myös itsetunto-ongelmia ja yleensä hajoankin juuri poikaystäväni edessä. Poikaystäväni yrittää tukea minua myös parhaansa mukaan, muttei aina onnistu siinä ja turhautuukin tosi helposti huonoimpina hetkinäni.

Itsetunto-ongelmani kumpuavat hamasta menneisyydestä kahden vuoden takaa, kun aloimme seurustella poikaystäväni kanssa. Olin silloin lukion ykkösellä. Olin todella pienikokoinen, painoin vähimmilläni 42 kun saisin painaa sen 50. Pidin itseäni liian pienenä ja asiaa ei auttanut se, että äitini vaan tuputti ruokaa ja mainitsi aina silloin tällöin pienestä koostani, eikä se, että poikaystäväni kertoi ihannenaisestaan, jonka kriteerejä en tietenkään täyttänyt. Piti olla paksut jalat, hyvä perse ja isot tissit. Hän kuulemma kiihoittui enemmän isoista tissesitä. Minulla oli tuolloin tuskin mitään.

Poikaystäväni oli typerä ja lapsellinen silloin ja on katunut jälkeenpäin sitä, mitä sanoi. Hän myös aina vertasi minua serkkuunsa, josta joskus taannoin tykkäsi. Sekään ei auttanut asioita ja niinä aikoina viiltelin ja ajattelin myös, että olisi helpompaa vain kuolla.

Aika kuitenkin kului eteenpäin ja sain painoa takaisin ja nyt olen jo normaalipainoinen nuori nainen. Rinnat kuitenkin kasvoivat vain hieman ja ne ovat edelleenkin kaikista pahin ongelmani ja ne aiheuttavat juurikin suurimman osan itsetunto-ongelmistani. En koe itseäni seksikkääksi ja naiselliseksi poikaystäväni edessä, eteenkään silloin kun on kyse seksistä. Hän on yrittänyt saada minut uskomaan, että ne ovat ihan hyvät juuri tuollaisina kuin ovatkin, mutta sitten minulle kumpuaa ajatukset menneestä enkä voi uskoa hänen sanojaan.

Tuo kaikki mennyt on saanut minut tuntemaan itseni riittämättömäksi ja epäonnistuneeksi tyttöystäväksi/tyttäreksi. Mutta yritän uskoa poikaystäväni sanoja ja yritän pitää itseni pystyssä ja hyväksyä itseni tällaisena, mutta kuten varmasti sinäkin tiedät, se ei ole niin yksinkertaista ja helppoa.

Vaikka halusinkin joskus kuolla ja vahingoitinkin itseäni, näin jälkeenpäin ajattelen, että onneksi en antanut niiden ajatusten viedä kontrollia itseltäni. Paremmat päivät tulivat pilvien takaa, vaikken niin koskaan jaksanutkaan uskoa. Usko sinä kuitenkin. Hakeudu vaikka psykologin juttusille, jospa hän vaikka osaisi auttaa. Olen itse menossa ensimmäiselle käynnille torstaina. Uskon, että jos saat tukea ja kauniita sanoja poikaystävältäsi ja muilta lähesiltäsi, se auttaa eteenpäin. Ja kun itkettää ja on pahaolo, anna sen kaiken vaan tulla, joskus on hyvä itkeä pahaolo pois. Sekään ei ole hyvä, jos patoo kaiken syvälle sisinpäänsä. Näytä vain tunteesi ja kerro tilanteestasi muille. Itse tein sen virheen, että yritin selvitä yksin. Älä sinä tee sitä virhettä. Ei ole heikkoutta pyytää apua tai tukea toisilta, vaatia huomiota.

Itse en vielä tiedä, miten näistä ongelmista pääsisi kokonaan eroon, mutta ehkä se selviää minulle kuin sinullekin vielä jonain päivänä. Silloin voimme hymyillä itsellemme peilin kautta ja sanoa kuvallemme, että sinä kelpaat juuri tuollaisena kuin olet.
Tämän viestin ei pitänyt mennä omien ongelmieni tilitykseksi, anteeksi siitä. Mutta halusin kertoa tämän kaiken, jotta tietäisit, ettet ole yksin.

Voin samaistua tuskaasi. Itselläni on aivan sama tilanne tällä hetkellä meneillään.

Olen miettinyt monesti, miksi aina verrataan muihin? Vertaan itsekin, ja se tekee vain pahemman olon. Olen ollut todella alipainoinenkin sen vuoksi, kun olen yrittänyt vain näyttää muiden silmissä hyvältä. Nyt taas näytän omissa silmissä rumalle, pullealle ja suorastaan inhottavalle.

Tamago kirjoitti todella hyvin mielestäni, ja sanoi oikeastaan samat asiat, mistä itse olisin kirjoittanut.

Luulen, että tämän asian kanssa ei edes oikein auta mikään muu kuin itse, ja oma ajattelu mitä haluaa oikeesti, miltä haluaa näyttää itse, miltä vain muiden takia.

Olen ehkä huono kommentoimaan asiaan, kun itselläkin samat mietteet ja pohdinnat käynnissä, mutta sanon silti, että vastaus ja apu löytyy sinusta itsestäsi sekä ajasta. Kaikki muut voivat kyllä sanoa jotain lohduttavia sanoja, joista voi jonkin verran tietenkin lohtua löytyä.

Toivottavasti sinäkin pääset tästä ajattelutavasta eroon, ja niin sanotusti aika parantaisi haavat. Yksin et asian kanssa ole etkä yksin jää, muutkin kamppailevan samojen ajatusten parissa ja ovat varmasti mielellään auttamassa myös sinua parhaalla kykenemällään tavalla.

Tiedoksi:

SPR:n Nuorten liveryhmässä on tänään torstaina 27.9. teemana Itsetunto.

Liveryhmä eli chat on täällä Tukinetissä klo 18-20.

Liveryhmän ohjaajina toimivat Nuorten turvatalojen työntekijät ja vapaaehtoiset tukihenkilöt.

Tervetuloa juttelemaan itsetunnosta muiden nuorten kanssa!🙂🌻