Sanotaan että Facebook estää yksinäisyyttä. Minusta se on osittain totta sillä ainakin minä tunnen itseni yksinäiseksi ja huonommaksi kuin muut silloin kun selailen muiden juttuja. Sitten huomaa että taas joku on mennyt poistamaan kavereista. Sitten kun saa selville kuka on poistanut huomaa että sillä on kavereissa jotain ketä hän ei edes tunne tai ole edes välttämättä edes lifenä nähnyt. Tulee sellainen olo että mitä olen tehnyt kun minut on poistettu kavereista. Syitä voi olla monia. Silti sitä väkisin ajattelee että olen huononpi. Sitten kun on synttärit kukaan ei onnittele. 🙂🎂 Tai ei tykkää kuvistasi tai mistään mitä kirjoitat Facebookkiin.
Miksi sitten olen Facebookissa siksi että haluan saada vaikka serkkuuni yhteyden tai johonkin muuhun tuttuun.
Sama ongelma?
Miten te reagoitte jos teidät poistetaan kaverilistalta?
Mitä ajattelette Facebookista?
Se on totta, että facebookki estää yksinäisyyttä. Käyn siellä joskus etten tuntisi itseäni niin yksinäiseksi. Lueskelen yritysten, kauppojen, artistien yms. sivuja. Joskus lueskelen näiden kavereidenikin sivuja mitä puuhaavat, mutta silloin tunnen itseni paljon yksinäisemmäksi ja huonommaksi kuin muut. Olenkin harkinnut, että tekisin vain kirppissivustoja varten sinne profiilin.
Mietin tässä, että facebook tuntuu joskus välttämättömältä pahalta. Siellä tulee vain käytyä! Tosin viime aikoina se ei ilmeisesti ole enää ollut samanlaisessa suosiossa kuin oli alussa. Nyt on kaikkea muuta.