Mitä tehdä kun ei oo mitään paikkaa? Paitsi koti mut en mä voi olla vanhempieni helmoissa koko elämääni. Mun kaverit vitsailee typerästi siit et oon läski ja ne on niin hoikkia. Mä oon aika ujo, mut en mä aina oo ollut. Ennen yläastetta olin tosi avoin ja sosiaalinen, mut sitten jokin muuttu. Mun on vaikee tutustuu uusiin ihmisiin ja asiaa vaikeuttaa muitten reaktiot ku meen puhuu niille, kaikki vaa kattoi et mitä toikin läski ny meille puhuu. Mä en oo ees kaunis tai söpö. Yritän kyllä mennä puhuu muillekin mut se kynnys kasvaa koko aja ku kaveritkin vitsailee et kuka ny mulle puhuisi yms. Kavereidenki seurassa tunnen itteni tosi ulkopuoliseks kun ne on niin erilaisia ku mä ja puhuu paljo meikeistä yms muista tyttömäisistä jutuista. Mä taas puhuisin mieluummin jostain muusta. Oon myös ehkä vähä vakavamielinen ns yläasteella tutustumieni kavereiden kanssa, toki mul on huumorintajua mut sillee. Ala-aste aikaisten kavereideni kanssa oon paljon vapaantuneempi ja rennompi, mun on hyvä olla niiden seurassa, kun ne tuntee must kaiken. Mut niilläkin on muit kavereita eikä vietetä nii paljoo aikaa yhessä.
Mä en jotenkin sovi tänne, mulla ei oo oikei samanhenkisii ystävii jotka ymmärtäis kunnol. Paitsi et yhen kaa meil on samat ihastukset tosi usein. Nyt se on kiinnostunut mun eksästä, enkä mä osaa tukee sitä oon tosi huono ystävä ku tavallaan tää jäbä oli aiemmin säätäny mun ystävän kaa. Ja sit mä aloin siit huolimatta seurustelee sen jäbän kaa. Mitä mä teen oon tosi huono ystävä. Mun luonteen yks huono puoli on et mä syytän itteeni kaikesta. Tää mun ja mun eksän erokin on vaivannu mua pitkään, kun mä siis ite jätin sen mutta se johtu vaan siit et meil ei ollut aikaa nähä toisiamme ja mulle oli kasvanut halu kuolla, josta koin syyllisyyttä. Eron jälkeen viä kuukausia myöhemminki jäbä oli puhumatta mulle. Ei siin mitään mut ollaa samalla luokal. Koen tästä tosi paljon syyllisyyttä, miksen koskaan osaa tehä oikein. Mä mokaan aina kaiken.
Koulussa oon käytännössä näkymätön. Opettajatkaan ei aina muista/huomaa mua. Tosi moni meiän luokkalaine huomauttaakin mulle että saisin pitää itestäni meteliä ku ei mua ees huomaa. Mietin, et mitä mun pitäs tehä et mut huomattais? Ja et must pidettäis? Onks kellää mitään vinkkejä tai vastaavia kokemuksia johki näist mun ongelmista?