En vain jaksa. Oon kasilla, ja yrittäny kaikein tavoin motivoida itteeni. Mulla on kyl sosiaalisten tilanteiden pelkoo, oon käyny puhumassa siitä koulun sosiaalityöntekijälläkin… Mutta tuskin se on tähän lintsailuun syy. Mulla on pelko luokassa huomion joutumisen kohteeksi.. en sitten tiiä.
En haluais tarkkailuluokallekkaan, ei oo mun paikka. Joka aamu, samat jutut… herää kuudelta, rupee meikkaa, syö jtn laittaa hiukset jotenki ja sitten äkkiä pyöräilee kouluun 3 km…. iha perseestä. Joka aamu. Ja aina koulu on kello 14 asti.
Äiti ja isä ei yhtää tykkää ku lintsaan. Mut ei kiinnosta koulu. Haluisin kyl tulevaisuudes hyvän työpaikan mutta tuskin saan tällä menolla.
Saisimpa motivaatioo tähä, muuta en kai tarviskaan.😑❓
Oot kyllä oikeessa että koulu on persiistä, mulla ei myöskään ole mitään motivaatiota tätä käydä. Mutta ei mua huoli kyllä kukaan töihinkään, koska olen pösilö,siksi kai on käytävä kouluu vaikka epäilen, että olen aina vaan pösilö vaikka kuinka monta koulua kävisin.
En ossaa sulle mitään muuta sanoa. Ei lintsauskaan mitään auta, mitä jos vaan väkisin menisit kouluun joka päivä ja yrität päästä mahollisimman taakse istuun ja sitten omias haaveilet, niin yhtäkkii sie huomaatkin, että olet aikunen ja sitten vasta elämä onkin enempi persiistä. Ai niin, koeta päästä nuorisopsykiatrin polille puhumaan kaksi kertaa viikossa hoitajalle, sen voi käydä koulutunnilla, niin saa hyvän syyn olla tunneilta pois. Koulun terveydenhoitaja tilaa ajan.
Kuten huomaatte mulla ei ole kovin hyvä hetki taaskaan mun elämäsä.