Siis oikeesti taistelen joka päivä tätä mun paskaa oloa vastaan, mutta silti olen taas tässä miettimässä parasta ja kivutonta tapaa tehdä itsemurha. Kukaan ei voisi uskoakkaan että minunlaiseni ihminen ajattelisi tälläisiä.. Minulla on siis kavereita ja opiskelen hoitoalalla, mutta mitä sitten jos kaikki on periaatteessa hyvin ja ei halua kuitenkaan elää. Käyn koulussa, saa sieltä parhaita arvosanoja, treenaa paljon ja kaikin puolin suoritan omaa elämää. En jaksa enää. Siis oon hakenut apuakin olooni ja syön tällä hetkellä masennuslääkkettä. Käyn ehkä kerran kuussa terapiassa. Voiko oikeasti olla, että tämä mielialalääkke saa minut ajattelemaan koko ajan itsemurhaa?? Siis tiedän, ettei se ole ratkaisu ongelmiin, mutta ei minun elämällä ole mitään tarkoitusta. Olen vielä 23-vuotias ja luulisi olevan elämä edessä.. en halua elää tälläistä elämää. Minulla ei ole ketään rakasta ja olen yksin.
Moi Misomi.
Hienoa kun kirjoitit olostasi ja olet hakenut oloosi apua. Ethän tapa etkä vahingoita itseäsi. Kuten sanoitkin, se ei ole ratkaisu ongelmiin, ja sulla voi hyvin olla vielä pitkä elämä edessäsi.
Sanoit tuossa että suoritat omaa elämääsi kaikin puolin. Voisiko yksi syy pahaan oloon olla tässä suorittamisessa? Jos elämä tuntuu vain konemaiselta asioiden tekemiseltä, niin siinä voi masentuakin, jos mistään ei löydä syvempää merkitystä. Elämän merkityksellisyyden voi kuitenkin löytää ihan hyvin, vaikka se tuntuisi nyt olevan kateissa. Koetko paineita opiskelusta tai treenaamisesta? Mahdolliset paineet ja stressi voivat myös laskea mielialaa. Joskus sekin auttaa jaksamaan, että raivaa arjesta tilaa myös itselleen ja tekee jotain mukavia asioita, jotka ei tunnu suorittamiselta.
Jos tunnet, että tuo masennuslääke ei sovi sulle, voit kysyä sen vaihtamisesta. Eri lääkkeet voi toimia yksilöllisesti eri tavoin. Yksinäisyys voi satuttaa hyvinkin lujaa, mutta voit aivan hyvin löytää itsellesi rakastetun. Se voi tapahtua jonain päivänä yllättäen, kun sitä vähiten odottaa. 🙂
Tsemppiä ja halauksia! ☺️❤️
Minulla on samaa. Vastaan siis lähinnä siitä, mitä muut ovat minulle sanoneet.
Elämää on vielä edessä ja se muuttuu vielä paremmaksi. Minua on kehoitettu keskittymään elämän hyviin puoliin. On myös käsketty miettimään, miltä se tuntuisi läheisistä.
Hae ihmeessä apua! Sinun ei tarvitse jaksaa yksin. Kerro jollekulle ajatuksistasi ja pyydä apua.
Et siis osaa sano, miksi mietit itsemurhaa?
Tuo on kuin suoraan minun elämästäni. Olen 23-vuotias itsekin ja kaksi vuotta opiskellut kohta. Perheeseen on hyvät suhteet. Sisaruksia on hyvät välit, erityisesti siskoon. Harrastuksia löytyy ja kavereita kans. Koulussa olen myös menestynyt hyvin. Eli kaikki on päällisin puolin hyvin. Kaikki edellytykset hyvään elämään kyllä on. Kaikki kuitenkin tuntuu vaan niin merkityksettömältä. Mikään ei enää tunnu miltään. Mietin kans, että johtuuko se vaan siitä, että mielialalääke masentaa vai jotain muuta? En tiedä. Itsemurhaakin tässä miettinyt jonkun aikaa. No ehkä se päivä tässä kirkastuu 😍 tsemppiä sinulle sinne.