Kuinka paljon ihmisen pitää joutua kokemaan että muut ymmärtäisi tilanteen?????
Mun kohdallani ainakin todella paljon mun on pitänyt kokea ennen kuin mua on ymmärretty.
Silloin kun olin koulukiusattu niin joutusin kokemaan paljon kaikkea henkisestä kiusaamisesta fyysiseen väkivaltaan. Kukaan opettaja ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta vaan painoi asian villasella että ei toi oo kiusaamista sä vain liioittelet asioita että toi on normaalia koululaisilta. Mun mielestä se ei ole normaalia että joutuu joka päivä pelkäämään koulussa että tuleeko joku taas vetää turpaan vai potkaseeko joku pallon naamaan vai rikoittamaan tavaroitani vai haukkumaan mua taas läskiksi mitä en ole ja näillä tunnelmilla mun alakoulu meni eteenpäin joka päivä joutui jonkun takia kiusatuksi ja sit 5 luokalla opettajat vasta puuttui siihen mutta eivät saaneet kytkettyä sitä pois eli se vaan jatkui mutta pahempana. ☹️
Sitä jatkui koko ala aste loppuun asti ja sit seiskalla Mä olin puolet vuodesta yksin istuin ja yleensä itkin välkällä kun olin yksin ja sit mua kiusattiin vielä pahemmin ja mulle huudettiin kaikkea mut ehkä pahin oli kun mulle huudettiin ” tapa nyt ittes ei kukaan jää kaipaamaan sua täällä ja kaikilla olisi helpompi olla jos olisit kuollut” ja sit huudettiin noita jopa julkisilla paikoilla mulle sit se johti siihen että aloin viiltelee ja sit yritin seiskalla tehdä itsemurhan noin 4-5 kertaa sinä vuonna ja sit aloin tekee enemmän haavoja ja jotkut oli pahempia kuin toiset mut ei kuitenkaan semmoisia että pitäisi tikata. Ja sit mulla oli joku paikka muistelmissa kun tulin koulusta kotiin ja välillä käsi sattui ja mikä milloinkin. Ja sit se kiusaaminen jatkui aina vapaa ajalle asti ja kesälomalle seiskan kesälomalla mut uhattiin hakata. Se kesä loma meni siihen että jos olin ulkona niin säikyin koko ajan ja pelkäsin sitä niin paljon kuin ihminen voi jotain pelätä. ☹️
Sit mun koulunkäynti halu katosi viimeistä pisaraa myöten millä olin jaksanut sinnitellä mut sinne se katosi. 😭
Ja kun menin kasille toivoin ettei mua enään kiusattaisi mutta musta otettiin kuvia ja muokattiin ja sit lähetettiin whats app ryhmiin ja snap chattiin kerroin siitä opelle mut siitä sit alkoi syrjintä ja ivailu ja sit kaikki pyyhekumin palasilla heittely ja sit kestin sen Hammasta purren vaikka oli kamalaa. ☹️
Ysillä sama syrjiminen ja kumin palasilla heittely jatkui ja sit musta ei pidetä yhtään mun luokassa se on oikeesti niin turhauttavaa olla siellä luokassa kun on yleensä yksin ja sit kaikki muut kattoo mua semmotti oudosti ja sit kun kukaan ei halua olla mun pari pari tehtävissä ja missään muussakaan niin yleensä se menee siihen että joudun olemaan opettajan parina. 😞
Yritän selittää tolla romaanilla sitä että mitä ihmisen oikeesti pitää tehdä että hänet otetaan vakavasti ja ruvetaan auttamaan koska jos mua olisi aikaisemmin auttaneet ihmiset niin en olisi tässä kunnossa/ mielentilassa kun nyt olen ja sit olisin säästynyt muutamilta kamalilta muistoilta.
Jos joku ihmettelee että minkälaisessa kunnossa/ mielentilassa nyt olen niin voin sanoa että mun voi ti on erittäin huono mikään ei kiinnosta millään ei ole väliä ja sit mieleni on jossakin mustan aukon uumenissa elikkä mielessäni ei ole mitään valoa tai positiivisuutta vaan pelkää negatiivista ja mustaa ja sit välillä pyörii päässä itsemurha ja viiltely jota oon tehnyt mut en ihan tässä lähiaikoina mut kuitenkin tässä kuukaudessa ☹️ 😞😭