Ei enää niin hukassa mutta silti...tämä on jotain minkä haluan jakaa
Vuonna 2005 keväällä olin 15-vuotias avoin mielinen ja niin helposti uskoteltavissa oleva tyttö. Ujouttani ja kiltteyttäni käytti hyväksi 35-vuotias perheellinen mies joka näytti nuoremmalta (koska oli lyhyt pituudeltaankin) ja uskotteli olevansa 21-vuotias. Nyt itse 21-vuotiaana taaksepäin miettien, en ikinä olisi voinut uskoa häntä niin nuoreksi, mutta silloin vielä uskoin. Siihen aikaan koin, että naisen tehtävä on vain alistua miehen tahtoon, mikäli haaveilee kotiäitiydestä ja siitä minä haaveilin. Tämä mies totesi sen ja houkutteli tapaamaan minut useampaankin kertaan. Ja minä tyhmä suostuin kaikkeen mitä hän ehdotti, koin sen velvollisuudekseni ja uskottelin itselleni sekä läheisilleni olevani rakastunut.(vaikkeivat he koskaan saaneet tätä tavata). Lopulta koulujen alkaessa 2005 syksyllä ei minulla ollutkaan enää aikaa tavata häntä. Hän sitten lähetti viestin: ”Kiitos vain kovasti. Kymmenen pistettä ;)” tai jotain tuollaista se oli viitaten kappaleeseen jossa lauletaan ”kymmenen pistettä neitsyydestä”.
Samantien tuon jälkeen tuntui, että maa petti jalkojen alta. 😭 Olin menettänyt arvoni, kalleimman aarteeni mitä minulla oli tarjottavana kenellekään. Ja hän vei sen röyhkeästi hyväuskoisuuttani käyttäen. Läheisteni kehotuksesta menin tekemään rikosilmoituksen poliisiasemalle. Puhelinnumeron avulla poliisti saivat selville hänen oikean henkilöllisyyden ja ikänsä. Hän oli samanikäinen kuin oma isäni! ☹️
Myöhemmin talvella minulta kuulusteltiin jokainen yksityiskohta ja minun onnekseni hän oli ottanut minusta kuvia ja kuvannut jopa videokameralla yhtä tapaamistamme, jotka nyt tulivat todisteeksi oikeuskäsittelyyn. Hänellä oli kuvia monista muistakin nuorista tytöistä mutta ainoastaan yksi yli 16-vuotias oli uskaltanut myös tehdä ilmoituksen hänestä.
Oikeuskäsittelyssä hänelle annettiin tuomioksi ehdollista vankeutta 9kk ja lisäksi hänen oli maksettava minulle korvauksia henkisestä kärsimyksestä.
Ajattelin silloin että tämä oli tässä, nyt se on ohi ja voin jatkaa elämääni, ei tarvitse repiä enää arpia auki. Mutta itse asiassa minä satutin itseäni tuon tapauksen jälkeen vielä monet kerrat. Olin omassa ajatusmaailmassani menettänyt oman arvoni täysin. Olin yhä avoin kaikelle. Annoin itseni ihastua aina vain uudelleen eri paikkakunnilla ja eri maista kotoisin oleviin miehiin ja annoin heidän tehdä samat asiat minulle aina vain uudelleen ja uudelleen. Vasta 18-vuotiaana olin päässyt asiasta sen verran yli, että vihdoinkin olin valmis vakaaseen parisuhteeseen nykyisen poikaystäväni kanssa, jonka kanssa olen ollut yhdessä jo 3-vuotta.
Kuitenkin, tästä tapauksesta on jo 5-6 vuotta aikaa ja aina välillä arvet aukeavat jostakin pienestä muistosta ja minulle tulee ihan toivoton olo. 😭 😑❓
Tämä mies ei tietääkseni ole vieläkään kärsinyt tuomiotaan, koska on valittanut hovioikeuteen ja vielä korkeimpaan oikeuteen. Joten tuntuu vieläkin, ettei asiaa ole loppuunkäsitelty osaltani. Hänellä on vieläkin jonkinlainen ote elämääni niin kauan, kunnes hän on tuomionsa kärsinyt.
Alunperiin tutustuin häneen chatissa. Viimeksi kävin kyseisessä chatissa vuosi sitten ja hän oli siellä. Yritti tehdä tuttavuutta tyttöihin aivan kuten varmaan viimeiset 6-vuotta on tehnyt. Puhui minullekin, muistaen minut ja kiusaten minua muistuttamalla arvoista jotka hän minulta riisti.
Voi kun haluaisin että tämä olisi jo ohi! Olisikohan tämä ollut helpompaa, jos en olisi tehnyt rikosilmoitusta? Toisaalta silloin hän olisi täysin vapaana. Nyt häntä ainakin osataan pitää silmällä.
😯🗯️ Miten pääsisin tästä toivottomuuden tunteesta eroon, joka aina iskee yllättäen?
Hei,
Minusta on tosi hienoa, että jaksoit tehdä rikosilmoituksen ja käydä lävitse oikeusprosessin. Toimit aktiivisesti, etkä suostunut jäämään uhriksi, jolle voi tehdä mitä tahansa joutumatta vastuuseen. Tekosi on ylpeyden ja urheuden aihe, pidä siitä kiinni! Taitaapa miehessä olla sadistiakin pedofiilin lisäksi - nauttii sinun satuttamisestasi nytkin näiden vuosien jälkeen. Hänellä on täysin häiriintynyt kuva kanssaihmisistä ja seksuaalisuudesta. Hän ei näe teitä hyväksikäyttämiään ihmisinä, vaan vain tarpeidensa tyydyttäjinä. Joten siltä suunnalta turha odottaa muuta.
Miten keskusteltupalstoilla voisi toimia niin, että nämä tyypit tunnistaa? Onko joitain yhteisiä toimintatapoja, joilla he lähestyvät? Voisiko koota jonkinlaisen "tunnista pedo"-opaskirja esim. anonyymisti asian kokeneet???
Tapahtumaa et itsestäsi saa pois, joten miten voisit sen kääntää vahvuudeksi elämässäsi? Voisitko siis auttaa jotenkin muita asian kokeinte esim. tukitoiminnassa? Ajatuksella pahasta hyvää?
Pahoittelen kovasti, mikäli ajatukseni ovat täysin tyhmiä.
Hei, yhdyn Jassen sanoihin, toimit aivan oikein. Ihailen rohkeuttasi tehdä miehestä rikosilmoitus. Minua itseänikin on käytetty hyväksi, kun olin 13-vuotias. En tietenkään uskaltanut puhua siitä kenellekään, mielestäni oli ok, kun nuori mies, n.18 halusi pitää "suhteen" salassa. Kun hän kerran oli saanut, enkä meinannut uudelleen suostua, hän meinasi raiskata minut ja melkein onnistuikin(pääsin pakenemaan lopulta).
Kenellekään en ole tästä kertonut, mutta kuulin myöhemmin, että mies oli saanut monia syytteitä seksuaalirikoksista. Harmittaa joskus vieläkin, etten tehnyt hänestä rikosilmoitusta, koska kyllä tuollainen pitää tuomita ja tekijä saamaan vastuuseen teoistaan.
Minä olen käsittänyt, että ehdollinen tuomio tarkoittaa sitä, ettei tarvitse mennä vankilaan, vaan saa elää "normaalisti" hyväkäytöksistä elämää. Jos tämä kertomasi mies ei tee(ei jää kiinni) uusista rikoksista 9kk aikana tuomion voimaan astumisesta, rangaistus on sovitettu. Jos hän jää, on uusi rangaistus paljon kovempi. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta näin olen käsittänyt?
Voimia ja jaksamista sinulle,
halaus🌻🙂🌻