Ahdistava ilmapiiri
On ihan pakko kirjoittaa tästä aiheesta… Ja mua on alkanut ahdistamaan… Siis uskonnollinen kiihkomielisyys… Olen ollut yksin kotona ja yritän päästä eroon ahdistavasta uskosta… Läheiseni kuuluvat yhteen lahkoon jonka periaatteena on elää mahdollisimman hyvin raamatun mukaan… Arvatkaa AHISTAAKO? Mä aion päästä eroon koko p……a koska se ei sovi minulle. Tästä lähtien aion elää niinkuin minusta hyvältä tuntuu… Sen lahkon ominaispiirteisiin kuuluu suuret perheet ja menestyminen joita he sanovat siunaukseksi… Minusta ei ole yksikertaisesti ison perheen isäksi ja varsinkaan hihhuliksi. Jotkut kun ovat todellisia henkipalloja… Tänään viimeksi yksi henkipallo yritti soittaa ja arvatkaa kahdesti vastasinko? Siis eikö tässä maailmassa ole valinnanvapaus? Jokainen uskoo mihin haluaa? Kertokaa onko teillä kokemuksia tästä aiheesta
Kiitos
On kokemuksia, en itseäni tunne hihhuliksi vaikka elämme Raamatun mukaan ja on paljon lapsia. Kun luin kirjoituksesi, mietin mitä jos ei olisi paljon lapsia ja minulla ei olisi kaikkia siskoja ja veljiäni. En yhdestäkään heistä haluaisi luopua. Ei minun äitinikään mitenkään onneton ole vaikka tuntuu, että hänellä on aina uusi vauva. Mutta on hänellä muutakin elämää silti. Itse suon tulevan vaimoni käyttävän ehkäisyä, jos hän haluaa, jos ei olen kiitollinen isosta perheestä ja minusta on ison perheen isäksi.
Ilmapiiri on ahdistava aina joskus, kuten kun sairastelen ja isä ei sitä ymmmärrä vaan olettaa rukouksien auttavan. Ahdistavaa oli myös, kun mummo kuoli eikä sitä saanut kunnolla surra, kun kuoleminen on siirtymistä taivaan iloihin. Itsekseni salaa olen surrut mummoa.
Ahdistavaa on myös, kun tekee vastoin lahkon sääntöjä, eikä enää tiedä kelpaako omaan seurakuntaan vaan onko erotettu.