Hei Mailis_ Muistiliito.

Olen monesti miettinyt omia muistivaikeuksia joiden kanssa olen kamppaillut aina nuoruudesta lähtien.

En muista ihmisten nimiä, vaikeita vieraskielisiä sanoja kuten firmojen nimijä, filmien titteleitä, artistie- ja yhtyeiden nimijä jne. Jos minulta kysytään juuri lukemani kirjan päähenkilön nimen niin vastaus on»en muista», (jos nimi ei ole helppo kuten Anna, Maria tai vaikkapa Ola). Vaihdan myös numeroiden paikkaa 23 on 32 jne. jos olen kiireinen. Ja vaikuttaa että katse kiinnittyy sanan keskiosaan ja sen jälkeen alkuun.

Minulla on lukuvaikeuksi, luen hitaasti ja kartan kaikin mahdollisin tavoin ääneen lukemista. Koulussa ei minun lapsuudessa huomioitu lukuvaikeuksia. Pärjäsin kun opettelin ennakolta kohtia joita luettiin vuorotellen ääneen. Jäin kerran kiinni ja änkytin naama punaisena kunnes opettaja sanoi että vaihdetaanpas lukijaa. Olin niin ujo että en uskaltanut ottaa asiaa puheeksi. Kävin lukiota kuukauden ja lopetin koska vieraat kielet tuottivat vaikeuksia.

Olen myös hyvin hiljainen ja ystäväpiiri vain pienenee ja pienenee. Mutta viihdyn kyllä hyvin yksin ja voin olla puhumatta tuntikausia.

Nämä vaikeudet vaikuttivat minun ammatinvalintaani ja valitsin teknisen koulutuksen koska matematiikka oli suhteelisen helppoa. Sain hyvät arvosanat, mutta ammatissani on paljon vaikeita ulkomaalaisia firmoja ja komponenttien nimet ovat vaikeita. Joten tyydyin työhön johon olisi pystynyt kuka tahansa. Olin tosi hyvä työssä ja sain paljon positiivistä palautetta. Joten olin tyytyväinen.

Nyt olen sairaseläkkeellä ja ikää yli kuusikymmentä. Otin muutama kuukausi sitten yhteyttä paikalliseen logoterapeuttiin mutta asia jäi sitten siihen kun olisin joutunut maksamaan tunnit itse. Joten päätin, että olkoon. Kai selviän loppu elämän, kun olen selvinnyt tähänkin asti. Mutta asia kaivelee mieltäni edelleen. Olisinko enemmän sosiaalinen jos minulla ei olisi näitä puhe, luku ja muisti vaikeuksi?. Minun päästä on otettu monta kertaa MR kuvat MS taudin takia, en tiedä onko niissä näkynyt mitään poikkeavaa vaikeuksiini nähden.

Olen hyvä muistamaan kuinka asiat tehdään ja taitava käsistäni.

Toivon että Muistiliitto vastaisi tähän.

Helle terveisin Leijona55

Hei Leijona55 ja kiitos viestistäsi.
Ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että joillakin ihmisillä on esimerkiksi numeraalinen hahmottaminen ja -muisti heikompaa ja sitten vastaavasti joku toinen osa-alue vastaavasti vahvempi.
Muistin huollossa puhutaan usein kognitiivisesta aktiivisuudesta, joka tarkoittaa monia aivoja aktivoivia asioita,esimerkiksi käsitöiden tekemistä, lukemista, laskemista, ristikoita, päättelemistehtäviä, taiteen ja kulttuurin nauttimista jne. Myös sosiaalisten suhteiden vaaliminen nostetaan tärkeäksi asiaksi aivojen aktivoinnin kannalta.
Olisiko sinulla mahdollisuutta käydä tutustumassa paikallisen muistiyhdistyksen tai muistiluotsin toimintaan? Lähes kaikki muistiyhdistykset järjestävät esimerkiksi vertaistukiryhmiä tai keskusteluryhmiä pienessä ryhmässä, jossa voi vapaasti keskustella tai vaan kuunnella samanhenkisten tai samassa tilanteessa olevien henkilöiden ajatuksia. Sieltä voisi myös kysellä logoterapian mahdollisuudesta, yhdistyksillä saattaa olla hankkeita meneillään aihepiiriin liittyen.
Kerroit että olet käsilläsi taitava tekemään, vaali sitä taitoa.
Näillä ajatuksilla toivotan sinulle hyvää kesän jatkoa
🌻🙂🌻

Moikka! Minulla alkoi olemaan muistiongelmia 2-3 vuotta sitten. Ennen sitä olin huomannut mm. jalkojen pistelyä, tasa-paino-ongelmia, näön sumentumista, aivojen "sakkaamista"ja jonkinlaisia hallusinaatioita. Muistiongelma alkoi haittaamaan sairaanhoitajan työtäni ja hakeuduin työterveyteen. Minulla todettiin matala B12-vitamiinipitoisuus ja aloin heti saamaan lihakseen pistämällä B12-vitamiinia. Ilmeisesti se oli ollut veressä kuitenkin niin pitkään matala, että se ehti pysyvästi vaurioittaa aivojen hermostoa. Osa oireista helpottui injektioilla, mutta mm. muistiongelma jäi pysyväksi. Nyt olen ollut 2 vuotta pois työstäni ja tällä hetkellä olen työkokeilussa selvittämässä, millainen työkykyni on. Siellä myös huomattu muistikatkokset. Minulla on ongelmia mm. laskemisessa, paikannuskyvyssä (eksyn helposti, enkä löydä helposti tuttujakaan reittejä), menneen ajan hahmottamisessa, keskittyminen on niin vaikeaa, että en pysty esim. lukemaan kirjoja tai katsomaan elokuvia ja uuden oppiminen on lähes mahdotonta. Myös ihan selkeitä muistikatkoksia on päivittäin.

Lääkärit eivät usko, että kysymys on B12-vitamiinin puutoksen aiheuttamista ongelmista. Olen väsynyt taistelemaan siitä, että tulen ymmärretyksi, koska kyse on harvinaisesta ilmiöstä ja olen vasta 47-vuotias. Lääkäreillä ei ole tietoa asiasta. Hallusinaatioiden takia on suljettu pois psykoosisairaudet (myös Lewyn kappaletauti-dg purettiin). Minusta tuntuu, että kukaan ei usko vaikeuksiini, koska se ei välttämättä näy esim. keskustellessa. Neuropsykologisissa testeissä tulos on ollut poikkeava ja sen mukaan olen "vähintään lievästi työkyvytön". Myös Liqvor-näytteestä löytyi alzheimerintautiin liittyvä muutos, mutta pään kuvauksissa ei ole ollut normaalista poikkeavaa.

Muistivaikeudet vaikuttaa jokaiseen päivääni. Väsyn herkästi, kun joudun skarppaamaan niin kovasti. Oireeni eivät näy ulospäin niin paljon, että minut otettaisiin todesta. Kirjaukset ovat vähätteleviä ja onpa väitetty ihan suoraan minun valehtelevankin oireistani, koska lääkärit eivät perehdy aiheeseen, eivätkä siten tiedä, että oireeni ovat täsmälleen samat, kuin kirjallisuudesta voi lukea. Myös näköharhoja on kuvattu juuri matalien B12-vitamiinipitoisuuksien yhteydessä. Dementia dg on kuitenkin annettu. Käyn myös psykologin luona säännöllisesti juttelemassa, koska ymmärrettävästi mielialan kanssa on ollut ongelmia.

Kysyisin minkälaisia ajatuksia täällä herää ko. aiheesta ja onko täällä muita samankaltaisista oireista kärsiviä? Miten muita on kohdeltu terveydenhuollossa, jos ikää on +-50? Vertaistuki olisi tärkeää! Tuntuu, että olen jäänyt aivan yksin asian kanssa.

Hei, minulla on tullut sellaisia muistiongelmia etten muista ihan tavallisia asioita siinä hetkessä, kun se pitäisi muistaa. Muistan sen vähän ajan kuluttua. Esimerkiksi keskustelulin naapurin kanssa kaloista ja aloin sanomaan, että sain ison hauen. En muistanut hauki-sanaa. Joka on minulle ihan tavallinen sana. Yhtenä päivänä en muistanut kuolleen siskoni sukunimeä.  Lähes joka päivä tuntuu tulevan joku sana etten sitä muista.

Minulla on verikokeet ihan kunnossa, nukun ja syön hyvin. Nyt vaan alkava muistisairaus pelottaa ja aloin pelaamaan kaikenlaisia muistipelejä. Sitten olen kauhuissani, jos en muista jotain kertolaskua. Tai en löydä kuvapareja. Pitääkö olla huolissaan, jos keskustelussa ei muista jotain sanaa?

Hei irma67, huomasin, ettet ole saanut aloitukseesi vertaiskeskustelua. Kerroit, että nukut, syöt hyvin ja veriarvotkin katsottu ja ne ok. Kuvaamasi kaltaiset tilanteet voivat usein liittyä eri syistä johtuvaan, jollakin tavalla poikkeuksellisen kuormittavaan elämäntilanteeseen, esimerkiksi pitkäaikainen unettomuus voi olla sellainen. Mikäli et tunnista tällaista tilannetta, niin suosittelen lämpimästi hakeutumaan tutkimuksiin, jossa lääkäri poissulkee mahdolliset muut hoidettavat syyt (aina ei kyse ole muistisairaudesta), jotka voisivat aiheuttaa kuvaamasi kaltaista oireita. Jos tällaisia löytyy, esimerkiksi kilpirauhasen toiminnanhäiriöt, niiden tunnistamisen ja hoidon kautta voi taas sanatkin paremmin löytyä.

Toivottavasti sait tästä vahvistusta asian edistämiseen.