Äitini muistisairaus on tehnyt hänestä ”ikävän” ihmisen ja tämä vaikuttaa mm. minun ja sisareni väleihin. Äitini ei voi sietää miestäni vaan kun olemme yhdessä hän nälvii miestäni koko ajan vaikka tämä tekee koko ajan yhdessä isäpuoleni kanssa jos jonkinmoista remonttia mökillämme. Jokin aika sitten mieheni ei enää jaksanut kuunnella vaan hermostui totaalisesti (hän on muutaman vuoden pitänyt ”mölyt mahassa”). Hermostuminen huutamalla oli väärin, mutta äitini kertoi tapahtumat sisarelleni kertoen valheita ( eli sekoitti asioita huolella). Huono juttu tässä on se, että sisko (joka on aika harvoin tekemisissä) uskoi asiat todeksi ja asiat ovat nyt siinä jamassa, etten enää itse tahdo jaksaa. Äitini on muutenkin ottanut mieheni kaiken pahan aiheuttajaksi joten saan kuunnella arvostelua hänestä. Isäpuoleni on omaishoitajana ja hänellä taitaa olla alkoholiongelma kun ei muuten jaksa (tästä on puhuttu, mutta eihän asialle voi mitään kun on täysin skarppi, pystyvä ja aktiivinen toimija). Äiti ”pompottaa” häntä ja keksii koko ajan uutta tekemistä. Näihin tekemisiin tarvitsee usein miestäni avuksi. Mietin heitänkö pyyhkeen kehään ja annan sisareni hoitaa asiat (siivousapu, remonttiapu jne). Minua on tuon äidin ”valehtelun” jälkeen vaikea olla äitiä kohtaan enää ymmärtäväinen ja empaattinen enkä haluaisi nähdä häntä ollenkaan. Auttaako tauko yhteydenpidossa? Kokemuksia?